#139 Pe 30.09.2011 L'Ametlla de Mar, Espanja - Cases d'Alcanar, Espanja

Eilen illasta nukkumaan mennessä tuulikin heräili, mutta merelle päästyämme aamu yhdeksältä tuulta ei taaskaan ollut juuri lainkaan. Puoleenpäivään mennessä kuitekin puhuri heräsi sen verran, että pääsimme purjeillakin eteenpäin ihan kivasti. Purjehtimisesta nauttiminen jäi kuitenkin sivuseikaksi, kun väistelimme satoja verkon merkkejä Cabo Tortosan eteläpuolella. Verkkoja oli aivan uskomaton määrä ja joka suunnassa. Muutama tunti vierähti yrittäen etsiä turvallista väliä kaikkien lippujen välistä. Vielä kun tuulikin oli suoraan peränpuolelta, niin tekemistä riitti purjeiden halutessa aina siirtyä toiselle puolelle, kun väistimme jälleen yhtä verkonmerkkiä.

Cases d'Alcanaria lähestyessämme mereltä ilmaantui nopeassa tahdissa noin kolmisenkymmentä kalastusalusta, jotka kaikki suuntasivat täyttä höyryä satamaan. Ilmeisesti kalastajilla oli kiire satamaan kello neljäksi, jotta tuoretta kalaa saadaa liikkeisiin, jotka taas avautuvat viideltä. Me olimme puoliviiden maissa satamassa. Meitä vastaanottamassa oli sangen hauska marinero, joka tuntui puhuvan kaikkia mahdollisia kieliä sekaisin, laitteli meidän kiinnitysköydet sangen hauskasti ja oli hämmästynyt huomatessaan meidän olevan Suomesta. Satamakonttorissakin oli ystävällinen senjorita rahastamassa satamamaksua ja naputtelemassa jälleen kerran kaikki veneen tiedot tietokoneelle.

Olemme tässä pohtineet näitä satamamaksuja täällä, että ei ole loppujen lopuksi ihmeellistä, jos nämä paikat  ovat hieman kalliimpia kuin muualla. Kaikki satamat ovat aivan viimeisen päälle laitettuja, satamissa päivystää aukioloaikoina kaksi henkilöä ja öiseen aikaan on aina yksi marinero paikalla tai vartija. Kyllä Suomenkin vierasvenesatamat maksaisivat vieläkin enemmän, jos ne olisivat tällä tyylillä hoidettuja.

L'Ametlla de Mar, Espanja - Cases d'Alcanar, Espanja: 36 mpk
Kokonaismatka: 2573 mpk

#138 To 29.09.2011 Tarragona, Espanja - L'Ametlla de Mar, Espanja

Odottelimme aamulla lähemmäs kello kymmeneen ennusteiden lupaamaa reipasta tuulta, mutta säätila pysyi kuitenkin tyynenä, joten lähdimme jälleen moottoroimaan. Merelläkään ei puhuri käynyt, mutta jossain päin kuitenkin tuulta on ollut, koska maininki oli sangen isoa.

L'Ametlla de Marissa olimme hieman ennen kolmea iltapäivällä. Sataman vierestä löytyi pari kivannäköistä poukamaa uimista ja snorklailua varten. Poukamat olivat kuitenkin kasvinpalasten valtaamat ja näkyvyys vedessä ei ollut kummoinen, joten tyydyimme vain pikaiseen pulahdukseen. Poukamien tutkiminen kuitenkin kannatti, koska toisesta löytyi isohko simpukankuori, jollaista emme vielä ole nähneet missään muualla, kuin matkamuistomyymälöiden hyllyllä.

Hiljaista täällä päin Välimerta kyllä on. Mietimme juuri, ettemme ole sitten kanavien jutelleet muiden veneilijöiden kanssa, lukuunottamatta suomalaisia, jotka tapasimme jokin aika sitten. Englantilaisia veneitä kyllä on joissakin satamissa, mutta ne ovat ilmeisesti jätetty talviteloille. Ranskalaisiakaan ei ole enää näkynyt. Espanjalaisia veneitä satamat ovat kyllä täynnä, mutta tuntuu ettei kukaan ole veneellä. Merelläkin on hiljaista ja vain harvoin olemme nähneet muita purjeveneitä. Tämä kuitenkin pitäisi edelleen olla sesonkiaikaa.

Tarragona, Espanja - L'Ametlla de Mar, Espanja: 25 mpk
Kokonaismatka: 2537 mpk

#137 Ke 28.09.2011 Tarragona, Espanja

Päivä on kulunut jälleen helteisissä merkeissä. Viimeisen reilun kuukauden aikana asuste on ollut t-paita ja shortsit. Mitään muuta ei näissä keleissä ole tarvinnut. Käytännössä Lyonista eteenpäin veneen sisälämpötila on vakiona ollut  +30 astetta ja ulkona auringossa on hieman enemmän asteita. Kummasti näihinkin lämpötiloihin on jo tottunut ja ei tunnu enää niin pahalta. Ihon tummuusaste rupeaa meillä molemmilla olemaan tummempi kuin paikallisilla asukkailla. Ei olekaan ihme, että muutamissa paikoissa meitä on luultu espanjalaisiksi (tai ainakin etelästä tulleiksi maahanmuuttajiksi), tosin tänään kaupassa nuorehkot myyjät tirskuivat meidän eriskummalliselle kielelle, kun keskustelimme ostoksista.

Päivän hortoilimme pitkin Tarragonan vanhankaupungin kujia. Kaupungin erittäin vanha historia huokuu jokaisesta kujasta. Suurin osa vanhasta kaupungista on rakennettu roomalaisen kaupungin päälle ja siellä täällä on kaivettu vanhoja raunioita esille. Amfiteatteriakin ihastelimme ja lähistöllä olevaan puutarhaan on istutettu kasveja, jotka olivat roomalaiseen aikaan yleisiä. Kävimme myös katsomassa paikallista katedraalia, joka tosin on remontissa, mutta luostarin osuus oli auki.

Espanjan kieli rupeaa jo pikkuhiljaa sujumaan, varsinkin kun löysimme paikallisesta kirjakaupasta Barcelonan opaskirjasen, jossa on joitakin yleisimpiä fraaseja. Katalonia kuitenkin kuulostaa ja on kirjoitusasultaan hieman erilainen kuin espanja ja melkoinen osa ihmisistä ilmeisesti käyttääkin kataloniaa pääkielenä. Suurin osa kylteistäkin on kahdella kielellä, espanjaksi ja kataloniaksi.

Ohessa vielä video Lyoninlahden ylityksestä. Veneen heiluminen johtuu melkoisesta myötäaallokosta, joka ei videolla kuitenkaan juuri näy: Lyonin lahti

Amfiteatteri, jossa gladiaattorit ovat mätkineet toisiaan ja villieläimiä
palasiksi. Lisäksi Tarragonan ensimmäinen kristitty Piispakin on poltettu
elävältä kyseisessä amfiteatterissa kansan hurratessa. Roomalaisessa
Tarragonassa on ainakin ollut menoa ja meininkiä...

#136 Ti 27.09.2011 Calafell, Espanja - Tarragona, Espanja

Vain yksi avainkortti per vene ja niinhän siinä
käy, että joku jää aidan taakse...

Jos vain millään mahdollista, niin tänään tuuli vieläkin vähemmän kuin eilen. Maininkikin oli kadonnut ja meri oli todella tyyni. Hetken tuntui siltä, että pieni tuulenvire heräilee ja olimme salamana taas isopurjeen kimpussa nostamassa sitä, mutta kun saimme purjeen ylös, niin sekin vähäinen tuulenvire katosi. Missähän voisi laittaa vetoomuksen merien nimien vaihtamiseksi; Tyynimeri titteli kuuluisi tälle merelle.

Tarragonassa olimme yhden maissa. Satamakonttorissa vierähtikin sitten kolme varttia papereita plärätessä, mukavan satamakapteenin kanssa joristessa ja muutenkin todella verkkaisesta tahdista nauttien. Espanjalaiset satamat haluavat kaikki mahdolliset veneen ja miehistön paperit alkaen veneen rekisteröintipaperista ja kipparin lisenssistä, josta ei ole hajuakaan mikä se on, mutta olemme antaneet joko kansainvälisen huviveneenkuljettajankirjan tai katsastustodistuksen ja vakuutelleet, että se on kippari "lisenssi"? Lisäksi veneen vakuutus ja miehistön passit kiinnostavat. Kun nämä kaikki paperit on saatu kasaan ne kopioidaan useampana kappaleena, jonka jälkeen tiedot niistä nakutellaan joka ikisessä satamassa huonosti toimiviin tietokoneisiin. Kun tästä on selvitty, pitää vielä lasku nakutella erikseen. Aikaahan tähän saa kulumaan vaikka loputtomasti.

Cabo Gros

Olemme tässä hieman miettineet reittisuunnitelmaa ja oletettavasti suuntaamma Valenciasta takaisin Barcelonaan Ibizan, Mallorcan ja Menorcan kautta. Riippuu kyllä hieman säätilasta, koska jos näin tuulettomat kelit jatkuvat niin ei se mitään herkkua ole ajella avomerellä sataa mailia suuntaansa moottorilla.

Jäämme huomiseksi katselemaan Tarragonaa, joka pikaisen kävelylenkin perusteella vaikuttaa todella kivalta kaupungilta. Kaupunki on roomalaisten perustama ja vanhassa kaupungin osassa on jäljellä vielä roomalaisten ajoilta amfiteatterikin.

Ohessa vielä videopätkä L'Estartitissa kokemastamme ukkosmyräkästä. Video on kuvattu noin viiden maissa aamuyöstä. Pahimman myräkän aikana ei kuvauksesta tullut mitään, näkyvyys oli nolla ja sade tuntui hakkaavan kannen läpi. Ukkosmyrsky 18.09.2011


Calafell, Espanja - Tarragona, Espanja: 17 mpk
Kokonaismatka: 2512 mpk

Port Tarragona

#135 Ma 26.09.2011 Garraf, Espanja - Calafell, Espanja

Meri oli tänään lähes peilityyni, vain heikko maininki jäljellä ja muutama aalto kaukana ajavista veneistä. Purjeita emme edes avanneet, niistä ei olisi ollut sitäkään hyötyä mitä edeltävinä päivinä. Kyllä se isopurjekin siihen istuu ihan hyvin, kunhan edes olisi sen verran tuulta, että voisi yrittää purjetta trimmata. Vaan tuossa eilisen kuvan otto hetkellä purjeet enemmänkin läpsyivät puolelta toiselle tuulen kääntyillessä edestakaisin. Kuvan ottamisen jälkeen purjeet laskettiinkin alas. Noh, loppuviikosta ennusteet lupailisivat ihan mukavaa purjehduskeliä 5 - 10 m/s tuulta ja pohjoisen suunnalta. Jos säätila ja tuulet tällaisina pysyvät, niin Barcelonaan takaisin meneminen pitäisi olla ihan mukavaa; Kevyt vastatuuli ja ei kummoista aallokkoa, kun ovat Calimeron paras keli.

Calafellissä olimme puoli yhden maissa hämmästelemässä satamamaksua. Niissä kun ei tunnu olevan minkäänlaista logiikkaa. Calafellin purjehdusseuran satama veloitti meiltä vain 13 euroa yöstä. Taas kippari tuijotti kuittia ja melkein kysyi, että unohtuiko ehkäpä ykkösen edestä toinen ykkönen? Satamissa kun ei ole juurikaan eroja, vaan kaikki ovat todella viimeisen päälle laitettuja, siistejä ja pursiseurojen satamia. Silti hinnat heiluvat tuosta 13 eurosta aina yli 50 euroon yöltä. Olemme kyllä katselleet näitä satamia, että ei ole ihme jos tämän maan talous on heikoissa kantimissa. Järjestäen joka satamaan on rakennettu hulppeat puitteet pienehköille ostoskeskuksille ja julmetun isoille parkkipaikoille. Se vaan, että nuo ostoskeskuskompleksit ovat täysin tyhjillään. Port Forumissa tämä oli erittäin silmiinpistävää ja sama juttu on tämänkin pursiseuran sataman kanssa. Jollakinhan noissakin tyhjissä kiinteistöissä on rahat kiinni. Eikai nyt joka satamaan voi pesiytyä kymmeniä venetarvikeliikkeitä, kun satamia on lähes viiden mailin välein.

Garraf, Espanja - Calafell, Espanja; 15 mpk
Kokonaismatka: 2495 mpk

#134 Su 25.09.2011 Barcelona, Espanja - Garraf, Espanja

Heikossa myötätuulessa temppuilua

Heitimme väliaikaiset hyvästit laiturille B54 ja lähdimme merelle kevyessä tuulessa. Päivä sujuikin osittain purjein ja osin moottoroiden. Täällä tuntuu tuo tuuli puhaltavan jaksoissa. Useana päivänä on jo tuntunut siltä, että tunnin verran tuulta on riittävästi purjein etenemiseen ja sitten on puolen tunnin tyyni tauko, kunnes taas tuulee hetken. Eipähän ole ainakaan tylsiä hetkiä, kun koko ajan on purjeiden kimpussa.

Päivän kohokohta oli reissun ensimmäisten delfiinien näkeminen. Hetken kesti tajuta, että mikäs järkäle se veneen vierelle nousi. On se meinaan aika iso eläin! Harmittavasti vaan emme voineet hiljentää vauhtia ja jäädä ihastelemaan delfiinejä, kun olimme juuri ylittämässä Barcelonan edustan rahtilaivaväyliä, jotka nekin olivat vilkkaita. Delfiinit jäivät vanaveteen loikkimaan eivätkä seuranneet meitä. Ilmeisesti Barcelonan edustalla on jonkinlainen suojelualue ja jos suuntaisi noin viisikymmentä mailia itään, niin mahdollisuudet jopa valaiden näkemiseen olisivat suuret. Tosin emme välttämättä halua lähikontaktia valaiden kanssa, mutta delfiinejä olisi vielä hauska nähdä.

Port Garraf

Merellä arvoimme kahden sataman välillä; Ginesta ja Garraf ovat lähes vierekkäin. Valitsimme Garrafin, koska se näytti kylänsä ansiosta eläväisemmältä paikalta kuin Ginesta. Totuus oli kuitenkin toinen. Kylä, joka mereltä näkyi on vain jonkinlainen asutuskeskus ja siellä ei ole mitään muuta kuin asuintaloja.

Jatkamme huomenissa matkaa Tarragonan suuntaan, joka onkin sitten jo hieman isompi kaupunki. Tosin saatamme pysähtyä johonkin matkan varrella olevaan satamaan. Mukavalta tuntuu, kun ei ole enää oikeastaan minkäänlaista aikataulua missä pitäisi olla.

Barcelona, Espanja - Garraf, Espanja: 22 mpk
Kokonaismatka: 2480 mpk

#133 La 24.09.2011 Barcelona, Espanja

Kotilaituri B54

Aamusta herätessämme taivaalla oli synkkiä pilviä ja vettä satoi, joten päätimme jäädä yhdeksi päiväksi Barcelonaan. Lisäksi edellinen yö oli hieman uneton, koska lähistöllä oli jonkinlainen konsertti meneillään, joka kesti aina yhteen saakka yöllä. Tervetullutta elämää talvella, mutta nyt kun vielä olemme liikkeellä, niin toivoisi yöt sujuvan rauhallisesti.

Päivästi kävimme etsimässä Alcampon hypermarketin, joka on Citymarketin, Gigantin, Seppälän ja Tarjoustalon yhdistelmä...ja ISO! "Joulukinkkujakin" roikkui makkaraosastolla hyllyssä. Kyseessä oli siis ilmeisesti kokonainen sian tai naudan jalka. Niitä oli rivissään muiden makkaroiden rinnalla. Mitä tuossa marketissa ei ole, sitä ei tarvitse. Marketissa jonottamisesta ja kävelystä uupuneina kävimme syömässä paikallisessa pikaruokapaikassa, joka oli Subwayn ja Mäkkärin yhdistelmä. Kun ei aivan sujuvaa espanjaa osaa, niin olo oli kuin "Supersize Me" elokuvasta, kun vastasimme myyjättären jokaiseen kysymykseen Si! Lopputulos oli, että syötävää oli aivan liikaa ja ähky tuli. Täytyy ilmeisesti joskus edes vastata No!

Leenalla riitti vielä energiaa lähteä toiselle kävelylenkille illemmasta toiseen suuntaan ja sieltä löytyi toinenkin Alcampo, joten ei me varmaan nälkään talven aikana täällä kuolla. Lisäksi katselimme Barcelonan karttaa ja googlailimme Lonely Planetin tietoja kaupungista. Monta mielenkiintoista museota, näyttelyä ja paikkaa odottaa talven tullen.

Satama on myös Pepin kannalta hyvä. Lähistöllä on puistoa ja joutomaata, jossa Pepiä voi rauhassa juoksuttaa ja syrjäisempi ranta on heti satamakonttorin takana. Sinne voimme Pepinkin viedä ilman, että tulee sanomista. Tosin paikalliset kyllä tuntuvat vievän koiriansa myös varsinaisille uimarannoille, vaikka se kiellettyä onkin.

Langaton netti toimii hieman niin ja näin, mutta ilmeisesti laiturilta tosiaan saa vedettyä nettikaapelin suoraan tietokoneeseen, jonka jälkeen netin toimintavarmuuskin paranee. Tarvitsee vain etsiä kymmenmetrinen nettikaapeli, se kun ei veneen vakiovarusteisiin kuulu.

#132 Pe 23.09.2011 El Balís, Espanja - Barcelona, Espanja

Port Forum mereltä nähtynä

Aamusta liikkeelle lähtiessämme tuuli vieläkin vähemmän, jos mahdollista, kuin parina edellisenä päivänä. Reilun tunnin moottoroinnin jälkeen kuitenkin pieni tuulen henkäys kävi ja nostimme purjeet. Vauhtia oli huimat kaksi ja puoli solmua. Genaakkerin jätimme kotiin tilan puutteen vuoksi ja eipä sille toistaiseksi olisi ollut käyttöä kuin tänään ja eilen. Enemmänkin tähän saakka olisi kaivannut välistaagia keulalle ja kovan tuulen fokkaa...

Sitkeästi purjehdimme etenavauhtia eteenpäin muiden paahtaessa ohi moottorin avulla ja vilkuttaen iloisesti. Hieman ennen Port Forumin satamaa laskimme purjeet ja ajoimme satamaan. Hieman etukäteen jännitti satamaan ajo, koska emme talvilaituria katsellessa huomioineet satamassa olevaa siltaa. Alituskorkeudeksi satamakirjassa luvattiin 14 - 16 metriä, joka kyllä meille riittää aivan hyvin, mutta silti aina sillat hieman jännittävät. Sillan alitus sujui hyvin ja ystävällinen marinero tuli opastamaan vastaanottolaituriin ja satamakonttoriin. Marinero jorisi matkalla konttoriin vaikka mitä espanjaksi, johon kippari tyytyi vain hymyilemään ja sanomaan Si!

Tuntuu, että tässä kuussa on kyllä ollut omat ja muiden rahat aivan hukassa. Ensiksi vakuutusyhtiön sekoilu vakuutusmaksun kanssa ja nyt satamakonttorissa odotti seuraava järkytys: ei täällä mitään varausta Calimerolle ole, kun ei varausmaksua ole näkynyt. Kipparin vakuuteltua, että maksu on jo suoritettu viikkoja sitten niin viimein kirjanpito-osastolta maksu löytyikin ja asia on kunnossa.

Katselimme sataman tiloja ja aluetta iltapäivästä ja eiköhän tämä ihan hyvä satama ole talvea viettää. Varaosia  löytyy satamasta ja myyjä lupasi tilata sitä mitä ei hyllystä löydy. Satamakonttorin tilat suihkuineen ja vessoineen ovat siistit myös. Satama on suht pieni verrattuna muihin Barcelonan satamiin mikä sopii meille myös hyvin. Tosin täällä on aika tyhjää. Paikkoja on vaikka muille jaettavaksi. Satama on melko uusi ja suurin osa liiketiloiksi varatuista paikoista on tyhjillään, kun ei ilmeisesti ole löytynyt mitään liikettä, joka haluaisi tilat vuokrata. Muutama brittivene satamassa on ja yksi norjalainen purjevene.

Teknisesti ottaen Port Forum ei ole Barcelonassa vaan Sant Adriassa, mutta meille tämä on Barcelonaa. Hieman sama juttu kuin kotisataman kanssa, joka ei ole Hangossa vaan Tammisaaressa, mutta etäisyys Hankoon on lyhyempi kuin Tammisaareen.

Satamakirjaa emme löytäneet ja emme viitsi jäädä odottelemaan sellaisen tilausta moneksi päiväksi. Joten jatkamme matkaa huomenna ilman kirjaa. Netistä katselimme satamia sen verran, että kyllähän niitä on pitkin rannikkoa Barcelonan ja Valencian välillä.

El Balís, Espanja - Barcelona, Espanja: 17 mpk
Kokonaismatka: 2458 mpk

#131 To 22.09.2011 Blanes, Espanja - El Balís, Espanja

Lähdimme hieman ennen kymmentä jälleen lähes tyynelle merelle. Purjehtiakin yritettiin, mutta puolentoista solmun vauhdilla matka kuin matka kestää iäisyyden. Joten ei muuta kuin moottori käyntiin.

Tyynestä ja erittäin lämpimästä kelistä johtuen päätimme jäädä ankkuriin lojumaan iltapäiväksi. Tipautimme ankkurin Arenys de Marin edustalle yhden maissa. Villiltä tuntui snorklailla ja katsoa ankkuria ja kettinkiä kymmenen metrin syvyydessä. Pohja oli pelkkää tasaista hiekkaa ilman minkäänlaista elämää. Uituamme, syötyämme ja löhöiltyämme tarpeeksi lähdimme neljän maissa kohti El Balísin satamaa, jossa olimme ennen viittä.

Satama on todella jättimäinen, mutta lähistöllä ei oikeastaan ole mitään muuta. Sähköpistokkeet ovatkin vallan
kummoiset, johon ei sovi mikään meidän liittimistä. Ensimmäinen satama ikinä missä yksikään liittimistä ei ole
kelvannut. Illasta käppäilimme pitkin laitureita katselemassa veneitä. Tutkailimme myös joitakin myynti-ilmoituksia ja kyllähän sieltä muutama mielenkiintoinen myynti-ilmoitus olikin. Loppuilta kuluikin marssiessa suihkuun, jonne sinnekin on matkaa melkoisesti.

Huomenna jatkamme kohti Barcelonaa, jossa vietämme mahdollisimman vähän aikaa, koska siellä tulee oltua sitten talvella. Tarkoitus olisi kuitenkin löytää satamakirja, joka kattaisi satamat Barcelonasta etelään. Jatkamme matkaa vielä kohti Valenciaa, jossa viimeistään kääntynemme takaisin. Marraskuussa on ainakin vieraita tulossa jonkin verran Barcelonaan, joten meidänkin olisi ilmeisesti paras olla paikalla...

Blanes, Espanja - El Balís, Espanja: 17 mpk
Kokonaismatka: 2441 mpk

#130 Ke 21.09.2011 Palamós, Espanja - Blanes, Espanja

Lähdimme puolikymmeneltä merelle, jossa ei käynyt tuulen virettäkään. Koko matka vajaat parikymmentä mailia oli samanlaista. Aina välillä tuntui, että nyt rupeaa puhaltamaan, mutta sitten sekin vähäinen tuulenvire katosi. Ensimmäinen päivä kanavien jälkeen, kun sattui päivä, ettei purjeita avattu ollenkaan vaan Volvo sai työntää meitä jälleen eteenpäin. Paikalliset tuntuvat kyllä ottavan kaikki purjeet esille mitä mahdollista ja menevät tyynessäkin kelissä moottorin työntämänä hurjaa vauhtia eteenpäin purjeiden läpsyessä villisti puolelta toiselle. Ei ihme että osassa paikallisia veneitä purjeet ovat nähneet jo parhaat päivänsä aikoja sitten.

Blanesissa olimme puolikahden maissa ja suuntasimme lähes heti sataman vieressä olevalle syrjäiselle rannalle, jossa oli taas hyvä snorkkeloida. Veneelle päästyämme laiturilta kuului moi! Maailma on todella pieni tai sitten Calimeron tuntee erittäin moni, koska ensimmäiset suomalaiset, joita olemme Välimerellä tavanneet, tunsivat veneen. s/y Nadjan kippari oli aikoinaan kisannut Calimerolla veneen ensimmäisen omistajan kanssa. Nadja oli lähtenyt toukokuussa Englannista ja kovista tuulista kertoivat hekin. Englannin kanaalissa ei kuulemma tänä vuonna oikein kesää edes ollut.

Illasta kävimme vielä katselemassa Blanesia, joka on suht iso kaupunki. Emme pitkään aikaan olekaan olleet näin isossa kaupungissa. Pariisi on varmaan ollut viimeinen kaupunki, jossa oli oikeasti kaupungin vilinää ja vilskettä. Sen jälkeen kaikki paikat ovat olleetkin enemmän ja vähemmän pieniä tai maalaiskyliä.

Palamós, Espanja - Blanes, Espanja: 19 mpk
Kokonaismatka: 2427 mpk

#129 Ti 20.09.2011 L'Estartit, Espanja - Palamós, Espanja

Islas Medas

Yöllä tuuli jälleen todella vihaisen oloisesti. Jäi nukkuminen hieman vähiin, kun mietti, että kestääkö omat ja muiden kiinnitysköydet tuulen vääntäessä veneitä laiturissa. Vaikka Leena nukkui korvatulppien kanssa, niin tuulen ujellus kuului niidenkin läpi. Aamulla aallonmurtajalta merelle katsoessa päätimme odotella muutaman tunnin aallonkon laantumista. Taivaanranta oli kuin sahanterä aallokon pomppiessa ylös ja alas.

Kymmenen jälkeen starttasimme moottorin ja ajoimme parinkymmenen minuutin matkan Islas Medaksen edustalle, jossa kiinnityimme poijuun. Ankkurointi luonnonsuojelualueella on ehdottomasti kielletty mitä ilmeisesti englantilainen moottorivene ei tiennyt...

Tuuli viuhui saaren edustalla edelleen suht voimalla, mutta pääsimme kuitenkin uimaan ja ihastelemaan satoja kaloja snorkkelin avulla. Islas Medas on mitä ilmeisimmin suosittu sukelluskohde, koska seurasimme satamassa, kun veneet kuljettaen sukeltajia ajoivat jatkuvaa rallia saarelle ja takaisin. L'Estartitissa toimi pikaisesti laskien viitisen kappaletta sukeltajia kuskaavia yrityksiä ja ainakin yksi sukeltajille varattu hotelli, jossa roikkui joka parvekkeelta märkäpukuja. Kaloja saaren edustalla oli ainakin aivan mahdoton määrä ja ne viihtyivät pinnan tuntumassa. Ilman snorkkeliakin pystyi niitä ihastelemaan kirkkaan veden ansiosta. Maihin saarelle emme menneet, koska jollalle ei oikein näkynyt sopivaa rantautumispaikkaa kovassa tuulessa.

Yhden maissa irrottauduimme poijusta ja lähdimme keulapurje avattuna myötätuulessa kohti Palamósia. Lilluimme kuitenkin hieman liian kauan saaren edustalla, koska paras purjehdustuuli meni jo meidän vielä snorklaillessa. Matka Palamósiin menikin osittain moottoroiden, osittain purjein aina kun tuntui että pieni tuulenvire käy. Palamósissa olimme puolikuuden maissa illalla. Tästä pienestä pursiseuran satamasta löytyi meille juuri ja juuri yksi paikka yhdeksi yöksi. Kaupungin itäpuolella olisi ollut isompi satama, mutta nämä pienemmät satamat ovat paljon mukavempia.

Vielä tuosta ukkosmyräkästä ja mastosta. Satamassa meitä aina lohduttaa, että vierellä on yleensä korkeampia mastoja, joihin salama todennäköisesti iskee. Merellä tietysti todennäköisyys salaman iskulle kasvaa. Suht harvinaisia tapahtumiahan nuo ovat, mutta jos sellainen veneeseen iskee, niin elektroniikka kärsii suurimmat vauriot. Emme ole kuulleet, että ihmisille olisi käynyt mitään, varsinkaan jos ei pitele kiinni metallisista vanteista ukkosen ilmalla...

L'Estartit, Espanja - Palamós, Espanja: 17 mpk
Kokonaismatka: 2408 mpk

Taloja jyrkänteen reunalla

#128 Ma 19.09.2011 L'Estartit, Espanja

Täällä kun sataa, niin sataa sitten kunnolla. Kävimme eilen illasta kävelemässä kaupungilla ja kadut lainehtivat vedestä. Ilmeisesti kummoista sadevesiviemäröintiä ei ole, vaan vettä yritetään johtaa jotenkuten takaisin mereen. Vaihtelevalla menestyksellä.

Tänään säätila on taas ollut aurinkoinen. Tuulta on kuitenkin edelleen reippaasti ja se viilentää ilmaa. Viereinen ranskalaisvene lähti aamupäivästä merelle, mutta palasivat hieman ennen viittä iltapäivällä. Oli kuulemma aivan liian kova tuuli eteenpäin menemiseksi. Me yritämme huomenissa lähteä jälleen eteenpäin. Menemme varmaankin aamupäivästä katselemaan Islas Medestä, joka on sataman edustalla ja jatkamme siitä kohti Palamósia.

Päivästä kävimme syömässä rantakuppilassa erinomaista paellaa ja grillattua kalaa. Paella oli kyllä todella hyvää. Hieman erimakuista kuin työpaikkaruokalassa tarjoiltava "paella".

#127 Su 18.09.2011 L'Estartit, Espanja

Heräsimme aamuyöstä puoli viiden maissa vihaisen oloisiin tuulen puuskiin. Kaukaisuudessa välähteli myös salamoita, mutta jyrinää ei kuulunut. Kippari kömpi punkasta ylös tarkistamaan kiinnitysköydet sekä mahdolliset irtonaiset tavarat kannella. Periaatteessa tuuli ei nyt vielä kummoinen ollut, mutta ihan hyvä että jaksoi nousta ylös. Viimeisiä köysiä tarkastellessa alkoikin vettä tipahdella muutamia pisaroita ja vartin kuluttua ukkosmyrsky olikin aivan päällämme.  Kyseinen myräkkä on kovin mitä olemme ikinä kokeneet, edes raepilveen ajaminen Ruotsin rannikolla ei ollut näin kova tuulinen kokemus. Lipputangon kiinnike vääntyi jälleen tuulen mukana, mastosta lähti kohteliaisuusviirit tuulen mukana irti ja vettä tuli vajaassa puolessa tunnissa puolikas ämpärillinen ja jolla täyteen. Taivas oli kirkas jatkuvista salamoiden välähtelystä ja jyrähtely oli tauotonta. Suurin osa kaupunkiakin pimeni sähkökatkoksen johdosta myräkän saapuessa päälle. Onneksi kannelle ei tarvinnut enää mennä. Tiedä olisiko siellä edes pysynyt tuulen voimakkuudesta johtuen.

Näetkö kuvassa purjeveneen?

Koko päivä on kulunut sateisissa merkeissä. Nyt illasta sataa jälleen todella rankasti ja tuulee. Katselimme sääennusteita ja olemme mahdollisesti vielä huomisenkin päivän täällä. Sääennusteiden tuulikäppyrät ovat tumman punaisia ja Navtexkin lupailee Force 10:n tuulia (25 - 28 m/s) sekä varoittaa rajuista puuskista. Tuulen suunta on pohjoisesta ja tuo tuulirintama ulottuu Lyonin lahdelta aina Baleaareille ja Sisiliaan saakka. Ilmeisesti kyseessä on Tramontana, sen verran hurjalta animoitu tuuliennuste näyttää.

Paikkoina nämä Espanjan satamat toistaiseksi ovat olleet melkoisia turistikeitaita. Ihan kauniita paikkoja, mutta alkuperäisestä espanjalaisuudesta täällä ei ole enää mitään jäljellä. Espanja tuntuu ainakin näin alkuunsa hieman ystävällisemmältä paikalta kuin Ranska. Varmasti asiaan taas vaikuttaa se, että suurin osa täällä tuntuu ainakin ymmärtävän englantia, vaikka eivät sitä puhuisikaan. Espanjankielikin tuntuu helpommalta ranskan jälkeen. Tosin pari kuukautta Ranskassa jätti jälkensä, kun suusta meinaa edelleen tulla automaattisesti ranskaa. Pari satamaa sitten marinerot hieman hymyilivät, kun kippari päästeli muutaman ranskankielen sanavarastonsa heille, kun auttoivat meidät laituriin. Nolona sitten pyytelimme anteeksi, että olimme hieman liian kauan Ranskassa. Samoin kaupoissa ja ravintoloissa meinaa edelleen tulla suusta automaattisesti merci!

#126 La 17.09.2011 Cadaques, Espanja - L'Estartit, Espanja

Lähdimme hieman ennen kymmentä liikkeelle aamutoimien jälkeen, eli Pepin kanssa jollailu rannalle ja takaisin. Tosin viereisestä veneestä laittoivat kultaiselle noutajalle pelastusliivit ja nakkasivat mereen aamu-uinnille. Toimiihan se tuokin liikuntana, mutta tuskinpa se tarpeitansa sentään osasi mereen tehdä? Emme ole Pepiä yleensä ottaneet mukaan kulttuuririentoihin kaupunkiin, vaan se on jäänyt pitämään vahtia veneeseen. Toistaiseksi vahtiminen on ollut ainakin onnistunutta, ettei meiltä ole varastettu mitään. Annamme muutenkin Pepin lojua  kannella, tosin välillä varjoon komentaen, sekä satamassa kutsumme sen aina heti esille, jotta mahdolliset väijyssä olevat pitkäkyntiset näkevät mitä on vastassa.

Vaikka mahdoton lössykkähän tuo on. Varmaan nuolisi varkaat kuoliaaksi, mutta rotu toiminee jonkinlaisena pelotteena. Pepille olemme etsineet omat "kulttuurit" hieman syrjemmältä missä voi järsiä keppejä, kaivella kuoppia ja jolkotella. Kuvittelisimme, että se nauttii tuosta enemmän, kuin kivikatujen mittailusta. Eikä suora auringon paahde rannalla tai kaupungissa tekisi Pepille hyvää, vaikka se kyllä aina etsii veneessä sen aurinkoisimman paikan, kun silmä välttää.

Merelle päästyämme pieni tuulenvire kävi etelästä, joten otimme kaikki purjeet esiin ja menimme mukavaa kryssiä eteenpäin. Harvemmin sitä kotivesillä voi vastatuuleen purjehtiessa olla pelkät shortsit jalassa. Peräämme lähtenyt espanjalainen vene jäi kauas meistä, mutta tuulen heikentyessä vene tuli vauhdilla lähemmäs, kunnes kuulimme huijauksen äänen. Heillä oli moottori käynnissä! Hyvin pian kuitenkin meidänkin oli käynnistettävä moottori, kun tuuli hävisi lähes kokonaan ja vene kulki enää solmun vauhtia eteenpäin.

Islas Medas

L'Estartitin satamassa olimme puolikahden maissa. Nämä satamat ovat aivan mahdottoman hienon oloisia ja aina satama- konttoriin marssiessa miettii, jotta pitäisikö sitä olla suorat housut ja kauluspaita päällä, vai riittääkö hieman nuhjaantuneet ja suolaiset shortsit, parransänki ja hiestä märkä lippis sisäänpääsyyn.

Ennen reissua sitä kuvitteli, että venekanta täällä on aivan mahdottoman isoa, uutta ja viimeisen päälle laitettua. Toki joukossa on isoja ja hienoja veneitä, mutta suurin osa veneistä on kuitenkin ihan maltillisen kokoista ja näköistä.

Jäämme tänne huomiseksi päiväksi pitämään tuulta. Voimakkuutta pitäisi tuulessa olla hetkittäin 15 m/s. Lisäksi pitäisi tapahtua harvinainen sääilmiö, eli täällä pitäisi sataa vettä. Nyt illasta tuuli on kuitenkin etelästä ja suht voimakasta.

Cadaques, Espanja - L'Estartit, Espanja: 16 mpk
Kokonaismatka: 2391 mpk

#125 Pe 16.09.2011 Cadaqués, Espanja

Yö sujui lahdella hyvin, vain pienoinen maininki heilutti venettä ja paukutti maston sisällä meneviä sähköjohtoja.
Leena pisti korvatulpat ja kippari nukkui hyvillä unenlahjoilla ilman tulppia. Aamulla jollailimme pilvisessä säässä rantaan Pepiä ulkoiluttamaan. Pepi onkin jo mestari jollan kanssa ja katseli sitä vielä takaisin tultua,
että vieläkö mennään? Takaisin päästyämme aurinkokin rupesi paistamaan ja kippari laittoi muutamat lakkakerrokset pinnaan.

Aamupäivästä lähdimme pyörimään pitkin Cadaquésin kujia, jossa on jos jonkin sortin pikkuputiikkia. Kissoja myös vilistää melkoinen määrä kujilla. Kulkukoiria ei oikeastaan ole. Kävimme myös tutustumassa Salvador Dalin näyttelyyn, jossa on herran ensimmäisiä tauluja ja piirustuksia vuosilta 1914 - 1928. Dali vietti aikaansa Cadaquésissa ja melkoinen osa ensimmäisistä tauluista nimenomaan kuvaa tätä ankkurilahtea.

Kävimme myös tutustumassa 1600-luvun puolivälissä rakennettuun kirkkoon. Kirkko oli suht vaatimattoman näköinen ulkoa, mutta sisällä alttaritaulu ja pyhimysten taulut olivat huomattavasti mahtipontisempia, kuin Ranskassa.

Veneelle takaisin päästyämme suuntasimme jälleen hieman syrjäisemmälle rannalle, jossa ei ole juuri minkäänlaista tungosta ja jossa oli hyvät paikat snorklailla. Tämä on kyllä vaarallisen mukava paikka, koska millään ei tekisi mieli jatkaa matkaa vaan jäädä tähän. Noh, kyllä me huomenna jatkamme matkaa eteenpäin pitkin rannikkoa. Tarkempaa satamaa emme ole päättäneet. Tuulta ei huomennakaan ole juuri ollenkaan, joten kovin pitkälle emme varmaan mene. Kunnon satama olisi kuitenkin tavoitteena, koska sunnuntaina pitäisi tuulla oikein reippaasti.

Ankkurilahti

#124 To 15.09.2011 Llancà, Espanja – Cadaqués, Espanja

Llancà iltavalaistuksessa

Lähdimme hieman ennen kymmentä suht tuulettomalle merelle. Hetken päästiin purjeinkin, mutta sitten tuuli hävisi kokonaan ja ei auttanut muu kuin pistää Volvo käyntiin.

Cadaquésissa olimme yhden maissa ja kiinnityimme lahdella olevaan poijuun, jonka marinero meille osoitti. Aikoja sitten lahti on ollut ankkurilahtena, mutta merenpohjan säästämiseksi suurin osa hyvistä ankkuripaikoista on nykyään poijutettu ja poijujen käytöstä tietysti peritään maksua. Väliäkös tuolla, koska paikka on aivan uskomattoman hieno.

Päivän vietimme uiden ja snorklaillen. Veneen pohjakin tuli nyt tutkittua tarkasti, kun vene pysyy paikallaan. Pohjaremppa parin vuoden takaa kyllä kannatti, koska pohjassa ei kasva yhtään mitään. Saman verran harmaata limaa on pohjassa, kuin mitä kotivesilläkin tulee kesän aikana. Ei muuta. Oskarshamnin kivelle kolahtamisesta ei sen suurempia vaurioita näy, vain pienehkö naarmu kölin alareunassa.Vesi on aivan uskomattoman kirkasta. Vettä poijumme kohdalla on kymmenisen metriä ja pohja näkyy kannelta käsin silti. Snorklaillessa veneen alta löytyi iso kalaparvi, jotka tuijottivat kummeksuen takaisin.

Pepiä kahluutimme myös hieman. Emme ole uskaltaneet sen antaa uida kunnolla, kun ei oikein tiedä mitä näin suolainen vesi tekee sen turkille. Meidän hiukset ainakin ovat uinnin jälkeen kuin tönkkösuolatut muikut, joten Pepistäkin voisi tulla melkonen karvapallero kunnon uinnin jälkeen. Ainakin siitä rapisisi suolaa vielä kotiin päästyäkin.

Illasta kävimme eksymässä kaupungin sokkeloisille ja kapeille kujille. Päätimme myös jäädä vielä päiväksi tänne. Kyllä nyt on tuntunut siltä, että alkumatkan kylmyys ja kovat vastatuulet kannatti kärsiä läpi. Viimenkin ollaan nautittu täysillä niin purjehduksesta kuin paikoistakin. Ei ole kiirus enää etiäpäin.

Llancà, Espanja – Cadaqués, Espanja: 14 mpk
Kokonaismatka: 2375 mpk

Paikalliset purjehtivat pitkin kivikoita. Me emme uskaltaneet seurata.

Cadaqués

#123 Ke 14.09.2011 Port Vendres, Ranska - Llancà, Espanja

Cap Béaria lähestymässä

Lähdimme aamuyhdeksältä liikkeelle askarrellen ensiksi veneen pois ahtaasta paikastaan. Hankalaa lähteä, kun takana ei ole veneen mitallista tilaa peruuttaa. Moni muukin lähti samoihin aikoihin merelle. Meidän perässämme tuli hieman isompi kaksimastoinen purjevene.

Merellä tuuli viuhui taas sangen kovalla voimalla. Avasimme genuaa niin, että se oli kerran reivattuna ja lähdimme myötätuulessa kohti Espanjaa. Hieman ihmettelimme seuranamme lähtenyttä kaksimastoista venettä, joka avasi vain pienen pienen kaistaleen genuastaan. Cap Béarin eteläpuolelle päästyämme meillekin selvisi syy noin maltilliseen purjevarustukseen. Kyseinen niemenkärki vahvisti tuulen todella kovaksi. Tuulimittaria kun ei ole, niin jää tarkemmat lukemat arvoitukseksi ja ehkä on parempi ettei edes tiedä tuulen voimakkuutta. Mutta sanotaanko niin, ettemme ikinä ennen ole kuulleet tutkamastosta lähtevän kukkopilliä muistuttavaa vihellystä, kun tuuli siihen osuu. Rullasimme genuaa sisään niin, että siitä oli lähes hyödytön kaistale enää ulkona ja silti vene kulki yli seitsemää solmua.

Llancàn satama

Matkaa meillä ei paljoa ollut tälle päivälle ja rantautumisen kanssa tuli hieman kiirus veneen vauhdista johtuen. Tuossa tuulessa ankkurointi ei tullut kyseeseenkään, joten päätimme suunnata ensiksi Llancàn satamaan, mutta kun mielestämme paahdoimme siitäkin vauhdilla ohi, otimme suunnan Puerto de la Selvaan...siis mielestämme. Ajaessamme aallonmurtajasta sisään meitä kuitenkin tervehti kyltti: Tervetuloa Llancàn satamaan! Kaikki niemenkärjet näyttävät hieman samoilta ja satamia on joka lahdenpohjukassa, joten meni hieman pieleen tuo kohdesatama. Perillä kuitenkin.

Satamasta tuli pari marineroa avustamaan rantautumisessa, joka oli hieman kinkkinen kovassa sivutuulessa ja pohja-ankkurin kanssa temppuillessa, josta piti nostaa paritkin köydet veneeseen. Lopulta yksi marinero otti kenkänsä pois ja tuli veneeseen auttamaan köysien kanssa, kun meinasi puhti loppua tuulen painaessa venettä. Satamakonttorin tuulimittari näytti aallonmurtajan takanakin olevan tuulta 12 - 13 m/s.

Tästä köysien kanssa temppuilusta selvittyämme ja hengityksen tasaannuttua, satamakonttorissa meinasi tulla sitten nitroille tarvetta nuoresta iästämme huolimatta. Satamakonttorissa juorulehteä lukeva tukevahko senjorita lykkäsi kipparin käteen laskun yöpymisestä. Viisikymmentäkaksi euroa kiitos... Kipparin ilme ei värähtänytkään työntäessä luottokorttia senjoritan käteen, vaikka toisella silmällä yrittikin laskusta tiiruilla, että tuliko sen 9 metrin eteen vahingossa vielä ykkönen ja veneen pituudeksi niin ollen 19 metriä. Vaan ei, 9,07 metriä pitkän veneen taksa on 52 euroa. Jäi Ärkösund kauas taakse hinnassaan. Juuri kun pääsi eilen sanomasta, ettei ole ollut kallista. Noh, tuota hintaa selittää se, että Espanjan puolella on vielä menossa sesonki (High season) huomiseen saakka. Tämän jälkeen hinta tipahtaa puolella tuosta ja päästään taas järjellisiin hintoihin. Ranskan puolella sesonki loppui elokuuhun. Lokakuun lopussa hinta tippuu entisestään, koska silloin alkaa "Low season". Mutta kyllä tuohon hintaan tosiaan sopiikin tulla avustamaan laituroinnissa.

Päivän vietimmekin sitten ihastellessa maisemia, uiden ja snorklaten sataman vieressä olevassa pienessä lahdenpoukamassa. Kaupungin edustallakin on isompi hiekkaranta, mutta tuossa poukamassa oli paljon kaloja, joita oli snorkkelin kanssa hauska tiirailla. Lisäksi ihmettelimme paikallista kieltä, joka kuulostaa hieman ranskalta, mutta ei kuitenkaan. Lopulta muistui mieleen, että kyseessä on mitä ilmeisimmin katalaaninkieli. Mukava olla viimein Espanjassa. Ei Ranskassakaan varsinaisesti mitään vikaa ollut, mutta viimeinkin vessoissa on istuinrenkaat...

Port Vendres, Ranska - Llancà, Espanja: 12 mpk
Kokonaismatka: 2361 mpk

Snorkkelilahtemme