Eilen illasta nukkumaan mennessä tuulikin heräili, mutta merelle päästyämme aamu yhdeksältä tuulta ei taaskaan ollut juuri lainkaan. Puoleenpäivään mennessä kuitekin puhuri heräsi sen verran, että pääsimme purjeillakin eteenpäin ihan kivasti. Purjehtimisesta nauttiminen jäi kuitenkin sivuseikaksi, kun väistelimme satoja verkon merkkejä Cabo Tortosan eteläpuolella. Verkkoja oli aivan uskomaton määrä ja joka suunnassa. Muutama tunti vierähti yrittäen etsiä turvallista väliä kaikkien lippujen välistä. Vielä kun tuulikin oli suoraan peränpuolelta, niin tekemistä riitti purjeiden halutessa aina siirtyä toiselle puolelle, kun väistimme jälleen yhtä verkonmerkkiä.Cases d'Alcanaria lähestyessämme mereltä ilmaantui nopeassa tahdissa noin kolmisenkymmentä kalastusalusta, jotka kaikki suuntasivat täyttä höyryä satamaan. Ilmeisesti kalastajilla oli kiire satamaan kello neljäksi, jotta tuoretta kalaa saadaa liikkeisiin, jotka taas avautuvat viideltä. Me olimme puoliviiden maissa satamassa. Meitä vastaanottamassa oli sangen hauska marinero, joka tuntui puhuvan kaikkia mahdollisia kieliä sekaisin, laitteli meidän kiinnitysköydet sangen hauskasti ja oli hämmästynyt huomatessaan meidän olevan Suomesta. Satamakonttorissakin oli ystävällinen senjorita rahastamassa satamamaksua ja naputtelemassa jälleen kerran kaikki veneen tiedot tietokoneelle.
Olemme tässä pohtineet näitä satamamaksuja täällä, että ei ole loppujen lopuksi ihmeellistä, jos nämä paikat ovat hieman kalliimpia kuin muualla. Kaikki satamat ovat aivan viimeisen päälle laitettuja, satamissa päivystää aukioloaikoina kaksi henkilöä ja öiseen aikaan on aina yksi marinero paikalla tai vartija. Kyllä Suomenkin vierasvenesatamat maksaisivat vieläkin enemmän, jos ne olisivat tällä tyylillä hoidettuja.
L'Ametlla de Mar, Espanja - Cases d'Alcanar, Espanja: 36 mpk
Kokonaismatka: 2573 mpk
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti