#78 Su 31.07.2011 Chatou, Ranska – Pariisi, Ranska

Yö oli todella rauhallinen, koska sulku lopetti toimintansa ilta kahdeksalta, jonka jälkeen ei proomuja ajanut kanavassa ja näin ollen aallokkoa ei syntynyt ollenkaan. Illalla seuranamme oli vain pari kalastajaa, jotka jatkoivat kalastusta ilmeisesti myöhään yöhön. Ranskalaiset tuntuvat rakastavan kalastusta, koska kanavien ja jokien rannat ovat suht täynnä kalastajia ja varustetaso näillä kalastajilla on sangen mittava.

Aamu alkoi jälleen aurinkoisena. Ehkäpä se kesä viimein saavuttaa myös meidätkin. Moottorimme työnsi meitä pitkin Seineä viiden solmun vauhdilla eteenpäin. Liikenne oli edelleen vähäistä. Vain muutama proomu ja yksi huvivene ohittivat meidät. Hieman ennen Eiffel tornia liikenne kuitenkin alkoi vilkastumaan merkittävästi. Joki ensinnäkin kaventui huomattavasti ja kun siihen ängettiin vielä kolme neljä jokiristeilyalusta niin nähtävyyksien valokuvaus ja ihailu loppui kuin seinään ja oli taas pidettävä pää kylmänä ja keskityttyvä veneen ohjailuun.

Port de Paris l'Arsenalin satamassa olimme hieman ennen kello kolmea iltapäivällä. Satamaan ajo tapahtui vielä sulun kautta, jonka avautumista jouduimme odottelemaan hetken. Sulku ainakin takaa sen, ettei satamaan pääse aallokkoa Seinellä risteilevistä aluksista. Etukäteen olimme kuulleet, että satamasta on vaikea saada paikkaa ja satamamaksu on hiuksianostattavan korkea. Kummatkin huhut olivat selkeästi liioiteltuja. Paikkoja on yllin kyllin ja etukäteisvaraus ei olisi ollut tarpeen missään nimessä. Uskoimme Cergyn satamakapteenia hänen vakuutellessa, että Pariisin l'Arsenalin satamaan mahtuu kyllä aina ja emme varanneet paikkaa etukäteen. Venepaikkoja täällä on lähemmäs pari sataa. Satamamaksu taas mielestämme on varsin kohtuullinen, 27,80 euroa yöstä yhdeksänmetriselle Calimerolle on kohtuullinen jos miettii, että Ruotsin Arkösundissa maksu oli 30 euroa yöstä. Lisäksi satama on aivan ydinkeskustassa ja muita satamia ei ole lähimailla, joten maksu voisi olla vieläkin korkeampi.

Saatuamme veneen kiinni ja Pepin käytyä tekemässä tarpeensa Pariisissa, lähdimme juhlistamaan yhden etapin päättymistä läheiseen ravintolaan. Tämä etappi ei ollut etukäteen suunniteltu, mutta purjeita tai ei, niin ei voi muuta sanoa, kuin että hiton hieno tunne ajaa vene Pariisin ydinkeskustaan ohi kaikkien tunnetuimpien nähtävyyksien tuhansien turistien tuijottaessa hulluja suomalaisia...

Chatou, Ranska – Pariisi, Ranska: 27 mpk

Kokonaismatka: 1636 mpk

Käännyimmeköhän jostakin kanavasta väärään
suuntaa ja olemmekin New Yorkissa?

Notre Damen katedraalin ohi menevä kanava

Notrde Damen katedraali vasemmalla

Joku torni...

#77 La 30.07.2011 Cergy, Ranska – Chatou, Ranska

Ensimmäinen aamu hetkeen, kun aurinkokin paistaa ja ei tartte heti aamusta vetää reippaasti vaatteita päällensä. Aamulla vielä luimme hesarista, että Suomessa tämä vuosi on ilmeisesti vielä ennätyksellisen lämmin huolimatta kylmästä talvesta. Tuo lämpö ei ole toistaiseksi juuri yltänyt matkamme varrelle. Harvassa on ollut ne hetket tällä reissulla, kun on ollut shortseissa tai edes t-paita päällä.

Lähdimme taas proomumme vakioaikataululla liikkeelle, jonka varustamo on säätänyt sisävesille, eli noin kello yhdeksän. Oise-jokea menimme vielä noin viiden merimailin matkan, jonka jälkeen olimmekin Seinellä. Oisea pitkin pääsimme heikossa myötävirrassa, mutta Seinellä virta kääntyi vastaiseksi syöden noin puoli solmua vauhdista. Olimme henkisesti varautuneet joella olevaan liikenteeseen kuvitellen Kehä Ykköstä perjantai-iltapäivänä kello neljä. Kuvitelma oli väärä, vastaan tuli vain muutama proomu ja muutama proomu ohitti meidät. Huviveneitäkään ei juuri ole. Missähän kaikki ovat? Ranskalaisten kesälomakausi pitäisi olla käytännössä parhaimmillaan, mutta sen sijaan joet ovat lähes autioita. Meille toki sopii vähäinen veneiden määrä vallan mainiosti, mutta hieman oudolta liikenteen vähyys tuntuu.

Bougivalin kohdalla Seine haarautui kahteen osaa ja sulun kautta menimme Bras de Marlyn osuudelle. Kyseinen osuus on tulva-aikoina suljettu. Puoli kahden maissa kiinnityimme Chatoun ponttoonilaituriin. Vieressä on Maison Fournaise, jossa tunnetut maalarit Renoir, Maupasssant, Monet, Manet ja Degas tapasivat toisiaan 1800-luvulla. Lisäksi Châteu de la Malmaisonin linna on vieressä, jossa taas asusti Napoleonin perhe ja jossa Napoleonkin vietti aikaansa silloin tällöin.

Cergy, Ranska – Chatou, Ranska: 20 mpk

Kokonaismatka: 1609 mpk

Port Cergy

Tyyriin näköisiä paikkoja Seinen varrella

Seine

Chatoun ponttoonilaiturissa

 

#76 Pe 29.07.2011 Creil, Ranska - Cergy, Ranska

Lähdimme yhdeksän maissa jälleen liikkeelle harmaassa kelissä, jota tuntuu jo jatkuneen pitkään. Onkohan aurinko kadonnut kokonaan.

Moottorimme putputteli meitä pitkin Oisea kohti Cergyn-kaupunkia, jossa sijaitsee yksi joen harvinaisuuksista: Vierasvenesatama, johon mekin ehkäpä pääsisimme. Puolessa välissä matkaa moottorin jäähdytysvesi ilmeisesti imaisi jotain epämääräistä sisäänsä moottorin äänestä päätellen, mutta ääni palautui normaaliksi nopeasti ja jatkoimme matkaa. Ainoa asia mikä tässä reittivalinnassa huolestuttaa on nimenomaan se, että joko jäähdytysvedenotto menee tukkoon moskasta tai potkurin ympärille kietoutuu jotain. Jäähdytysveden vielä saa toimimaan, vaikka vene olisi rantapusikossa poikittain, mutta potkuri onkin eri asia sitten. Toivossa eletään, ettei mitään tapahdu.

Cergyn kohdalla olimme puoli neljältä. Moottorivene jonka olimme antaneet ohittaa meidät vain hetki sitten, vei viimeisen vapaan paikan sataman ulkopuolella olevasta ponttoonilaiturista. Sataman syvyydestä saimme taas ristiriitaisia selvityksiä rannalla olevilta ihmisiltä, joten otimme ponttoonilaiturissa jo olevan moottoriveneen kylkeen kiinni. Paikka ei ole järin miellyttävä, koska ohi ajavien proomujen aallot nopeusrajoituksesta huolimatta heiluttavat meitä melkoisesti. Voi olla, että olisimme päässeet myös varsinaiseen satama-altaaseen, koska ruotsalainen purjevene, jonka tapasimme Compiégnessä on myös täällä ja heidän syväyksensä oli 1,5 metriä. Lisäksi satamassa on myös muutamia muita purjeveneitä. Eiköhän tässä kuitenkin yhden yön pärjää varsinkin, kun proomuliikenne lakkaa käytännössä illalla.

Jatkamme huomenna matkaa kohti Pariisia. Jaamme matkan mahdollisesti kahdelle päivälle ja jäämme jonnekin Seinen varteen yöksi ja siitä seuraavana päivänä matkaamme suoraan Pariisin keskustaan. Pariisin vierasvenesatama sijaitsee aivan ydinkeskustassa noin kilometrin päässä Notre Damen katedraalista ja Eiffel Tornillekaan ei ole matkaa kuin nelisen kilometriä. Itse jokireitti kulkee kaikkien Pariisin tunnetuimpien maamerkkien ohitse ja navigointiohjeissa muistutetaankin, ettei veneen vauhtia saa hidastaa ja jäädä pällistelemään nähtävyyksiä.

Creil, Ranska - Cergy, Ranska: 27 mpk
Kokonaismatka: 1589 mpk

#75 To 28.07.2011 Compiègne, Ranska – Creil, Ranska

Aamu on jälleen harmaa, kuten koko viikon on ollut. Kosteusprosentti huitelee lähempänä kahdeksaakymmentä, mutta vettä ei sada. Harmaassa säässä lähdimme Oise-jokea eteenpäin. Huckleberry Finnin seikkailut ovat oivaa luettavaa tälle jokipätkälle. Oise-joki vaikuttaa aivan siltä, miltä kuvittelee Mississippi-joen näyttävän. Puut kaartuvat joen ylle ja tiheä kasvillisuus ulottuu vielä metrin pari jokeen päin. Siellä täällä pusikoissa on muutamia kalastajia. Ainoa mikä tästä jokiseikkailusta uupuu ovat höyrykäyttöiset jokialukset, mutta proomuja kyllä riittää, jotka paahtavat kahdeksaa solmua eteenpäin kapeassa joessa.

Creilissä olimme kahden maissa ja juuri, kun olimme kiinnittäytymässä alkoi aivan kaamea kaatosade. Kastuimme hetkessä aivan läpimäriksi. Veneen kansi tuli kuitenkin tehokkaasti pestyä sateen voimasta ja näin säästyi yksi ylimääräinen ilta-askare: mutaisen kannen pesu. Suluista tarttuu aina mukaan hieman mutaa.

Kanavaseikkailumme on ainakin tähän saakka ollut mukava kokemus. Itseasiassa luultavasti nautittavampi kuin rannikkoa pitkin meno. Täällä saa olla pois kaupallisten satamien hälinästä ja hyörinästä. Muita veneitäkään ei juuri ole, eli omaa rauhaa riittää. Hieman tämä on samanlaista kuin viettäisi aikaa Suomen saaristossa ilman, että koskaan menisi kaupallisiin satamiin. Ainoa ero on, että täällä kaikki kaupat ja muut palvelut ovat kävelymatkan päässä veneestä.

Compiègne, Ranska – Creil, Ranska: 21 mpk
Kokonaismatka: 1562 mpk

#74 Ke 27.07.2011 Compiègne, Ranska

Marssimme aamupäivästä hakemaan pari kanisterillista dieseliä. Neuvojen mukaan dieseliä kannattaa hamstrata aina, kun mahdollista. Tankkauspisteitä on niin harvakseltaan ja ei ole kauhean hauskaa huomata keskellä maaseutua, että diesel on loppu. Sama juttu on veden kanssa.

Ostimme lisäksi läheisestä venetarvikeliikkeestä kiinnittymisraudat. Eli siis terävät terästikut, jotka voi työntää maahan kiinni ja tämän jälkeen kiinnittää veneen köydet näihin rautoihin. Hieman kuin teltan kiinnitystapit. Nämä ovat lähes välttämättömyys kanavilla. Niissäkin paikoissa joissa on rannassa pollarit, niiden väli on yleensä niin pitkä, ettei kiinnitysköysiä saa järkevästi vedettyä veneestä. Lisäksi kiinnittymisrautojen avulla voi myös pistää veneen kiinni paikkoihin, joissa ei pollareita ole.

Kävimme myös kaupoilla ja syömässä. Ravintolassa tarjoilija ilmeisesti tunnisti puheemme suomeksi, koska hän rupesi kovaan äneen huutelemaan tunnetuimpien suomalaisten nimiä: Litmanen, Räikkönen, Kovalainen, Häkkinen, Mäkinen ja niin edelleen. Pyysi sanomaan terveisiä, kun pääsemme Suomeen.

Internetyhteyksiä täällä ei ole sitäkään vähää, mitä meren rannalla oli satamissa. Kävimme turisti-infossakin kyselemässä internetkahvilaa, mutta sellaista ei kuulemma ole. Kirjastossa pääsimme kyllä pikaisesti tarkistamaan sähköpostit, mutta tietokone ei antanut vastata yhteenkään sähköpostiin jostain syystä. Lisäksi muistitikkua ei saanut kiinnittää kirjaston koneisiin, joten blogin päivittäminen odottaa ilmeisesti Pariisiin saakka.

#73 Ti 26.07.2011 Béthencourt-sur-Somme – Compiègne, Ranska

Lisää tunneleita

Tankkasimme aamulla kanistereista parikymmentä litraa dieseliä ja lähdimme liikkeelle. Moottori pääsee selkeästi helpommalla kanavissa, koska dieselin kulutus on sangen pientä. Laskimme, että noin 180 litraa dieseliä riittäisi Välimerelle saakka.

Päivään mahtui jälleen monta sulkua. Eipä niistä enää pidä kirjaa, että kuinka monesta olemme menneet. Rupeavat menemään jo niin rutiinilla. Osa suluista mentiin yhden peräköyden taktiikalla ja osa "normaalilla" perä ja keula kiinni sulun reunaan köysillä. Yhden sulun kohdalla pysähdyimme tankkaamaan vettä. Vesipisteitä ei käytännössä ole missään muualla kuin suluissa.

Compiègnessa olimme puoli kuuden maissa illalla. Joen rannassa meidän lisäksemme on kiinnittyneenä yksi ruotsalainen purjevene, jotka ovat matkalla Kreikkaan. Heidän projektinsa on kyllä useamman vuoden pituinen. Tänä vuonna ovat viemässä venettä vain Pariisiin ja jatkavat matkaa ensi vuonna. Lisäksi englantilainen moottorivene, jonka tapamasimme jo kanavapätkän alussa on myös täällä. Muilta osin huviveneitä on todella vähän.

Kaupunki itsessään näyttää todella hienolta ja ajattelimme viettää täällä ainakin huomisen päivän. Kävimme kaupungilla juomassa yhdet oluet, ostamassa parit patongit ja flamberit, eli munkit. Jos budjetilla olisi liikkeellä, niin tänään olisi kanavasta voinut poimia einekset melkoiseen ateriaan: Yksi peura, tukko valkosipuleita, omenoita sekä purjoa...eiköhän noista olisi peurapaisti syntynyt, jos siis budjetilla olisi liikkeellä, eivätkä vähän mädäntyneet elintarvikkeet haittaisi...

Béthencourt-sur-Somme – Compiègne, Ranska: 30 mpk
Kokonaismatka: 1542 mpk

Surullisen näköinen vene. Mitähan mahtaa tapahtuneen omistajalle. Vene on
ollut vuosia keskellä proomuja ja saanut muutaman osumankin niistä.

#72 Ma 25.07.2011 Ruyaulcourt, Ranska – Béthencourt-sur-Somme, Ranska

Ruyaulcourtin tunneli

Siirryimme aamusta Ruyaulcourtin tunnelin eteläpäähän, josta kartan mukaan oli lyhyempi ja selkeämpi pyörämatka Ytresin kaupunkiin ja museoon. Itse tunneli olikin mielenkiintoinen kokemus. Oja-ajelusta viemäriajeluun...

Keskellä tunnelia on niin sanottu "keskusasema", jossa pohjoispäästä lähtevät veneet odottavat eteläpäästä tulevia. Kiinnityimme keskusasemalle ja odotimme etelästä tulevaa proomua. Ohituksessa ei jäänyt kovin montaa senttiä väliä. Hetken kävi mielessä, että onkohan venettä enää jäljellä ohituksen jälkeen.

Neljää ensimmaistä merkkiä ei löydy mistään CEVNI-kirjasta,
jokainen tulkitkoon miten haluaa...

Tunnelin eteläpäähän päästyämme lähdimme pyöräilemään parin kilometrin matkan Ytresin kaupunkiin. Kumpuileva ja vehreä maalaismaisema avautui eteemme. Ytreskin löytyi sangen helposti. Museota etsiessä oli taas turvauduttava muutaman ranskankielen sanavarastoon ja mentävä kysymään neuvoa. Paikalliset katsoivat meitä kuin hullua ja katselivat toisiaan hämmästyneinä. Viimein kävi ilmi, että kyseinen museo on ilmeisesti mennyt nurin vuosia vuosia sitten. Paikalliset kyllä ystävällisesti neuvoivat meille tien kanadalaisille sotilaille omistettuun museoon, johon kuitenkin oli matkaa parikymmentä kilometriä. Kiitimme, muttemme lähteneet polkemaan. Toistaiseksi olemme pärjänneet aivan hyvin heikolla (olemattomalla) ranskankielen taidolla. Ihmiset ovat ystävällisiä ja haluavat kovasti auttaa.

Veneelle palatessamme poikkesimme Five Pointin sotilashautausmaalle, joka on perustettu 1918. Hautausmaalle makaa noin kolmisenkymmentä englantilaista sotilasta, osa tuntemattomina, sekä yksi intialainen sotilas. Hiljaisuus hautausmaalla oli käsinkosketeltava. Vain linnut lauloivat ympärillä ja vilja humisi. Vaikea kuvitella, että satojatuhansia ihmisiä on kuollut ympäröivillä kukkuloilla, jossa nyt kasvaa viljaa.

Puolenpäivän aikaan lähdimme ajelemaan eteenpäin. Ensimmäisen sulun kohdalla ystävällinen proomukippari tuli neuvomaan, että huviveneiden kannattaa ajaa ensiksi sulkuun ja proomu viimeisenä. Viralliset ohjeet kyllä opastavat toisin. Sulkuun päästyämme proomukippari antoi hyviä vinkkejä sulussa toimimiseksi. Kuutisen sulkua menimme yhtä matkaa proomukipparin neuvoilla. Calimerosta vedettiin vain kahdet peräköydet proomun keulaa ja Calimeron keulasta ei yhtään köyttä sulun reunaan. Tämän jälkeen hieman kaasua eteenpäin ja Calimero pysyi nätisti sulun keskellä. Lisäksi proomukippari antoi sulkujen ajaksi kanavakartaston selailtavaksi ja muutenkin jorisimme pitkin matkaa niin, että sulutusta ei ehtinyt edes juuri huomata. Proomukippari tunsi jonkin verran Suomeakin ja Tammisaari oli tuttu, jonne siis ajetaan myös kanavaa pitkin. Noh, onhan ne sisäväylät melkoisia kanavia...


Five Pointin sotilashautausmaa

 Palkitsimme proomukipparin kullanarvoiset neuvot Fazerin sinisellä suklaalevyllä. Sen verran olemme kuulleet juttuja, että kanavilla viidakkorumpu toimii nopeasti. Jos olet tyly ja epäkohtelias niin sana kiertää ja hankaluuksia tulee. Joten parempi lahjoa kaikki mahdolliset ihmiset.

Peronnen kohdalla jättäydyimme proomun seurasta pois ja rupesimme etsimään rantautumispaikkaa. Nelisen kappaletta epäonnistuneita yrityksiä teimme, ennenkuin ajettuamme lähes kymmenen mailia pääsimme viimein rantaan. Parit sulutkin mahtuivat tuohon matkaan ja proomukipparin neuvot olivat tuon Fazerin sinisen arvoisia. Sulun reunaan ei pystynyt kiinnittymään kuin yhdestä kohtaa, joten peräköyden saimme ainoastaan kiinni ja tämän jälkeen venettä ohjailtiin kaasun ja pinnan avulla irti sulun seinästä.

Ruyaulcourt, Ranska – Béthencourt-sur-Somme: 21 mpk
Kokonaismatka: 1512 mpk


Ytres



Ytresin maaseutua



Tunnelissa



#71 Su 24.07.2011 Courcelles lés Lens, Ranska – Ruyaulcourt, Ranska

Lähdimme yhdeksän maissa liikkeelle. Eilen pääsimme oikein suihkuunkin, tosin suihkumaksun osalta oli pientä sekoilua. Satamakonttorin seinässä olevassa lapussa luki suihkun maksavan 2,30 euroa, mutta kun tuon summan tunki suihkun kolikkolukkoon niin mitään ei tapahtunut. Vasta satamamestarin saapuessa paikalle kävi ilmi, että ovi avautuu 50 sentin kolikolla. Tuli vähän kallis suihku, mutta vettä tuli paineella ja vesi oli todella kuumaa.

Päivään mahtui kymmenen sulkua, jotka kaikki nostivat meitä ylöspäin 3 – 6 metriä sulusta riippuen. Tuo kymmenisen sulkua kyllä tuntuu ihan riittävältä yhden päivän osalta, ennenkuin tässä pääsee oikein kunnon vireeseen.

Maisemat ovat jo vaihtuneet kumpuilevaan maaseutuun. Peltoja ja pienehköjä metsiä siellä täällä sekä pieniä kyliä, joita jokaista koristaa mahtipontinen kirkko. Idyllisen näköistä. Itse kanavissa kyllä lilluu kaikenlaista roskaa ja moskaa. Eniten kuitenkin kanavissa kelluu jalkapalloja. Niitä on niin paljon, että tähän mennessä havaitsemistamme jalkapalloista pystyisi jo perustamaan oman jalkapallokaupan.

Mutaista touhu

Yöksi jäimme Ruyaulcourtin tunnelin pohjoispäähän. Huomenna olisi tarkoitus lähteä pyöräilemään läheiseen Ytresin (Ypres) kaupunkiin, jossa sijaitsee Ensimmäisen Maailmansodan museo. Etulinja kulki näissä maisemissa vuodet 1914 – 1918. Kanava jossa olemme, oli lähes valmis vuonna 1914, mutta tuhoutui täydellisesti sodassa ja kanava saatiin avattua liikenteelle vasta 60-luvulla.

Sähkö meillä tulee varmasti riittämään, vaikka emme varsinaisten satamien palveluiden ääreen pääsisikään. Moottori käy kuitenkin koko päivän ja näin ollen lataa Calimeron 165 Ah:n hupiakun. Ennen reissua vielä mietittiin toisen samanlaisen akun asentamista ja mahdollista tuuligeneraattoria, mutta ei noille ole ollut tarvetta. Sähkö on riittänyt hyvin, vaikka alkumatkastakin Itämerellä olimme usein ilman maasähköä. Lisäksi kannella on aurinkopaneeli akkujen lataamiseen, joka tosin tarvitsisi aurinkoa eikä sateita, joita tuntuu riittävän.

Courcelles lés Lens, Ranska – Ruyaulcourt, Ranska: 26 mpk
Kokonaismatka: 1491 mpk

#70 La 23.07.2011 la Bassée, Ranska – Courcelles lés Lens, Ranska

Yöllä ylitsemme pyyhki jälleen kerran ukkospilviä ja vettä satoi rankasti. Aamukahdeksalta herätessämme vettä tuli edelleen enemmän ja vähemmän. Lähdimme kuitenkin liikkeelle yhdeksän maissa. Illalla laituriin kanssamme kiinnittynyt proomu oli lähtenyt jo kuuden maissa liikkeelle, mutta mastonkuljetusproomullamme on hieman kiireettömämpi aikataulu.

Teimme vain lyhyen päivämatkan lähelle Courcelles lés Lensin kylää, jossa kartan mukaan olisi huvivenesatama suihkuineen ja sähköineen. Huvivenesatamia palveluineen ainakin tällä ensimmäisellä etapilla kohti Pariisia on vain muutamia, joten yritämme päästä palveluiden ääreen aina kun mahdollista, jottemme pöllähdä ihmisten ilmoilla tukka pystyssä ja mudalle, levälle ja dieselille haisten.

Mastonkuljetusproomu ja joku toinen proomu...

Puolenpäivän aikaan olimme satamaan johtavan kapean kanavan kohdalla. Muutama kalastaja istuskeli kanavanreunalla, joilta yritimme kysellä sataman syväystä. Heiluttelimme heille kylttiämme, joka ilmoittaa veneen syväyksen. Heidän reaktionsa olivat hieman ristiriitaisia, mutta päätimme yrittää satamaan sisälle. Sataman kanavassa kölin alle jäi edelleen puolimetriä vettä ja heti satama-altaassa olikin jo puolitoista metriä ylimääräistä vettä kölin alla.

Iltapäivällä siirsimme vielä venettä kerran toiseen paikkaan. Satamakapteeneita oli kaksi kappaletta ja kummatkin selittivät hirveällä vauhdilla ranskaksi...jotain... Oletus oli, että olimme jonkun toisen paikalla. Veneen siirron jälkeen saimme myös sähköt päälle ja yllättäen läheisestä ravintolasta riitti langaton nettiyhteys veneelle saakka.

la Bassée, Ranska – Courcelles lés Lens: 13 mpk

Kokonaismatka: 1465 mpk

Yllättävän tehokas kyltti. Proomutkin väistävät niin reunaan kuin vain
mahdollista ja kaikki ohitukset ovat sujuneet helposti

Satamaan johtava kanava

Näkymä satamaan