Aamu on jälleen harmaa, kuten koko viikon on ollut. Kosteusprosentti huitelee lähempänä kahdeksaakymmentä, mutta vettä ei sada. Harmaassa säässä lähdimme Oise-jokea eteenpäin. Huckleberry Finnin seikkailut ovat oivaa luettavaa tälle jokipätkälle. Oise-joki vaikuttaa aivan siltä, miltä kuvittelee Mississippi-joen näyttävän. Puut kaartuvat joen ylle ja tiheä kasvillisuus ulottuu vielä metrin pari jokeen päin. Siellä täällä pusikoissa on muutamia kalastajia. Ainoa mikä tästä jokiseikkailusta uupuu ovat höyrykäyttöiset jokialukset, mutta proomuja kyllä riittää, jotka paahtavat kahdeksaa solmua eteenpäin kapeassa joessa.
Creilissä olimme kahden maissa ja juuri, kun olimme kiinnittäytymässä alkoi aivan kaamea kaatosade. Kastuimme hetkessä aivan läpimäriksi. Veneen kansi tuli kuitenkin tehokkaasti pestyä sateen voimasta ja näin säästyi yksi ylimääräinen ilta-askare: mutaisen kannen pesu. Suluista tarttuu aina mukaan hieman mutaa.
Kanavaseikkailumme on ainakin tähän saakka ollut mukava kokemus. Itseasiassa luultavasti nautittavampi kuin rannikkoa pitkin meno. Täällä saa olla pois kaupallisten satamien hälinästä ja hyörinästä. Muita veneitäkään ei juuri ole, eli omaa rauhaa riittää. Hieman tämä on samanlaista kuin viettäisi aikaa Suomen saaristossa ilman, että koskaan menisi kaupallisiin satamiin. Ainoa ero on, että täällä kaikki kaupat ja muut palvelut ovat kävelymatkan päässä veneestä.
Compiègne, Ranska – Creil, Ranska: 21 mpk
Kokonaismatka: 1562 mpk
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti