#72 Ma 25.07.2011 Ruyaulcourt, Ranska – Béthencourt-sur-Somme, Ranska

Ruyaulcourtin tunneli

Siirryimme aamusta Ruyaulcourtin tunnelin eteläpäähän, josta kartan mukaan oli lyhyempi ja selkeämpi pyörämatka Ytresin kaupunkiin ja museoon. Itse tunneli olikin mielenkiintoinen kokemus. Oja-ajelusta viemäriajeluun...

Keskellä tunnelia on niin sanottu "keskusasema", jossa pohjoispäästä lähtevät veneet odottavat eteläpäästä tulevia. Kiinnityimme keskusasemalle ja odotimme etelästä tulevaa proomua. Ohituksessa ei jäänyt kovin montaa senttiä väliä. Hetken kävi mielessä, että onkohan venettä enää jäljellä ohituksen jälkeen.

Neljää ensimmaistä merkkiä ei löydy mistään CEVNI-kirjasta,
jokainen tulkitkoon miten haluaa...

Tunnelin eteläpäähän päästyämme lähdimme pyöräilemään parin kilometrin matkan Ytresin kaupunkiin. Kumpuileva ja vehreä maalaismaisema avautui eteemme. Ytreskin löytyi sangen helposti. Museota etsiessä oli taas turvauduttava muutaman ranskankielen sanavarastoon ja mentävä kysymään neuvoa. Paikalliset katsoivat meitä kuin hullua ja katselivat toisiaan hämmästyneinä. Viimein kävi ilmi, että kyseinen museo on ilmeisesti mennyt nurin vuosia vuosia sitten. Paikalliset kyllä ystävällisesti neuvoivat meille tien kanadalaisille sotilaille omistettuun museoon, johon kuitenkin oli matkaa parikymmentä kilometriä. Kiitimme, muttemme lähteneet polkemaan. Toistaiseksi olemme pärjänneet aivan hyvin heikolla (olemattomalla) ranskankielen taidolla. Ihmiset ovat ystävällisiä ja haluavat kovasti auttaa.

Veneelle palatessamme poikkesimme Five Pointin sotilashautausmaalle, joka on perustettu 1918. Hautausmaalle makaa noin kolmisenkymmentä englantilaista sotilasta, osa tuntemattomina, sekä yksi intialainen sotilas. Hiljaisuus hautausmaalla oli käsinkosketeltava. Vain linnut lauloivat ympärillä ja vilja humisi. Vaikea kuvitella, että satojatuhansia ihmisiä on kuollut ympäröivillä kukkuloilla, jossa nyt kasvaa viljaa.

Puolenpäivän aikaan lähdimme ajelemaan eteenpäin. Ensimmäisen sulun kohdalla ystävällinen proomukippari tuli neuvomaan, että huviveneiden kannattaa ajaa ensiksi sulkuun ja proomu viimeisenä. Viralliset ohjeet kyllä opastavat toisin. Sulkuun päästyämme proomukippari antoi hyviä vinkkejä sulussa toimimiseksi. Kuutisen sulkua menimme yhtä matkaa proomukipparin neuvoilla. Calimerosta vedettiin vain kahdet peräköydet proomun keulaa ja Calimeron keulasta ei yhtään köyttä sulun reunaan. Tämän jälkeen hieman kaasua eteenpäin ja Calimero pysyi nätisti sulun keskellä. Lisäksi proomukippari antoi sulkujen ajaksi kanavakartaston selailtavaksi ja muutenkin jorisimme pitkin matkaa niin, että sulutusta ei ehtinyt edes juuri huomata. Proomukippari tunsi jonkin verran Suomeakin ja Tammisaari oli tuttu, jonne siis ajetaan myös kanavaa pitkin. Noh, onhan ne sisäväylät melkoisia kanavia...


Five Pointin sotilashautausmaa

 Palkitsimme proomukipparin kullanarvoiset neuvot Fazerin sinisellä suklaalevyllä. Sen verran olemme kuulleet juttuja, että kanavilla viidakkorumpu toimii nopeasti. Jos olet tyly ja epäkohtelias niin sana kiertää ja hankaluuksia tulee. Joten parempi lahjoa kaikki mahdolliset ihmiset.

Peronnen kohdalla jättäydyimme proomun seurasta pois ja rupesimme etsimään rantautumispaikkaa. Nelisen kappaletta epäonnistuneita yrityksiä teimme, ennenkuin ajettuamme lähes kymmenen mailia pääsimme viimein rantaan. Parit sulutkin mahtuivat tuohon matkaan ja proomukipparin neuvot olivat tuon Fazerin sinisen arvoisia. Sulun reunaan ei pystynyt kiinnittymään kuin yhdestä kohtaa, joten peräköyden saimme ainoastaan kiinni ja tämän jälkeen venettä ohjailtiin kaasun ja pinnan avulla irti sulun seinästä.

Ruyaulcourt, Ranska – Béthencourt-sur-Somme: 21 mpk
Kokonaismatka: 1512 mpk


Ytres



Ytresin maaseutua



Tunnelissa