#254 - #260 Ma 23.01.2012 - Su 29.01.2012 Barcelona, Espanja

Kolumbus patsas Barcelonassa.
Kolumbus siis oli Barcelonasta, sanoivat
historiankirjat mitä tahansa...

Volvon mekaanikko kävi maanantaiaamusta katsomassa moottoria. Ei kuulemma ollut nähnyt kyseistä moottoria viiteentoista vuoteen, kun Välimerellä moottorit kuluvat hyvin nopeasti loppuun suolan ja lämmön vaikutuksesta. Ihasteli kyllä "museokoneen" kuntoa ja käyntiä. Vedenkierron ongelmakin paljastui mitä ilmeisimmin vain ilmalukoksi koneessa, joka johtui veneen nopeasta nostosta ylös ja takaisin veteen. Suomessa ei moiseen ole ikinä törmännyt, kun kauden aikana venettä ei juuri nostella edestakaisin ja syksyisin taas koneeseen ajetaan glykolit. Noh, pääasia ettei mekaanikko antanut kuolemantuomiota moottorille. Hän oli työskennellyt Tanskassakin ja tiesi, että Itämerellä veneissä voi olla hyvinkin vanhoja moottoreita, jotka toimivat edelleen ihan hyvin. Meidän Volvo olisi kuulemma päätynyt ankkuripainoksi jo aikoja sitten, jos se olisi ollut Välimerellä koko ikänsä.

Viikolla saimme myös vieraita veneelle, kun Leenan kaveri tuli viettämään muutaman päivän Barcelonassa. Sää suosi tällä kertaa vieraita, toisin kuin marraskuussa Karhusen klaanin käydessä. Nyt aurinko paistoi nuo pari päivää ja päivisin oli lämmin. Kävimme pyörähtämässä myös pienen lenkin merellä katselemassa Barcelonaa mereltä käsin. Tuulta nyt oli olemattomasti ja lilluimme eteenpäin parin solmun vauhtia. Ei täällä näytä edes talvisin tuulevan. Hieman kylmempi on toki, mutta lämpimämpi kuin suomessa toukokuussa.

Kävimme lisäksi katselemassa Barcelonaa kävellen ja myös Sagrada Familian ulkopuolella. Kyseessä on siis tuo ikuisuusrakennusprojekti, joka on aloitettu 1800-luvun loppuoulella ja edelleen näperrellään kirkkoa pystyyn. Valmista tästä pikkuprojektista nykyarvion mukaan pitäisi tulla joskus 2020-luvulla. Olihan tuo todella vaikuttavan näköinen ulkopuoleltakin katsottuna ja täynnä pieniä yksityiskohtia. Kokoa kirkolla on kyllä aivan käsittämättömästi, ehkäpä hieman suuruudenhullu projekti.

Vieraiden poistuttua Barcelonasta täällä satoikin viimein ja vihdoin. Ensimmäinen kunnollinen vesisade kahteen kuukauteen. Täällä on ollut niin kuivaa, että esimerkiksi satamassa marinerot ovat jo joutuneet kastelemaan kasveja ja nurmikkoa hanavedellä. Eipä tästäkään sateesta nyt kummoisia vesimääriä tullut. Pienessä tihkusateessa kävimme äänestämässä taas Suomen lähetystössä. Väkeä oli melkoisesti paikalla. Kaikki olivat ilmeisesti päättäneet tulla viimeisen ennakkoäänestyspäivän viimeisenä parina tuntina paikalle.

Sagrada Familia, tuo ikuisuusprojekti

#247 - #253 Ma 16.01.2012 - Su 22.01.2012 Barcelona, Espanja

Nostoa odottamassa

Maanantaiaamusta ajoimme veneen telakan altaaseen travel-liftin alle. Päivän ohjelmassa siis oli pohjan putsaus, myrkkyvärin paikkailu, vetolaitteen sinkin vaihto sekä mahdolliset muut huoltotoimet. Travel-liftin kanssa tuli pienoisia ongelmia, koska liinojen väli minimissään oli viisi metriä ja oli hieman epävarmaa, että asettuuko liina veneen alle niin, että Calimero pysyy liinojen varassa. Telakan henkilökunta ratkaisi asian kuitenkin sitomalla liinat lähemmäksi toisiaan ja niin vene saatiin ylös. Yrittivät myös ehdotella fork-liftiä, eli siis sellaista nosturia mitä näkee varastoissa nostamassa tavaroita edestakaisin. Ehdotuksesta kuitenkin luovuttiin, kun selitimme ettemme usko että kölivenettä voi sellaisella nostaa mitenkään järkevästi.

Pohja oli sangen siisti ja koko tuo nosto oli ehkäpä hieman turha siinä mielessä. Vesirajaan oli kyllä pinttynyt moskaa tiukasti, joka ei aivan kokonaan irronnut meidän harjalla. Täytyy ostaa maaliskuun alkuun hieman järeämpi jynssäysväline. Pohjassa ei kummempia vaurioita näkynyt; Oskarshamnin kivikosta oli muutama naarmu kölissä ja Mallorca - Barcelona välin törmäyksestä ei ollut mitään merkkiä ennenkuin irrotimme potkurin sinkin vaihtoa varten. Lähes jokainen kolo potkurissa, akselissa ja vetolaitteessa oli vaalean mössön peitossa. Suolaa tuo ei ollut, koska koostumus oli pehmeä ja muistutti kieltämättä vaaleaa lihaa, tosin mädäntyneenä. Epäselväksi kuitenkin jää törmäsimmekö tosiaa johinkin isompaan meriotukseen, koska ei tuota vaaleaa mössöä tehnyt mieli maistaakaan...

Suhteellisen siisti pohja, kun punainen myrkkyvärikin
vielä näkyy...

Veneen veteenlaskun jälkeen tulikin hieman ongelmia matkaan. Jäähdytysvettä ei enää purskahdellut pakoputkesta yhtä ainoaa tippaa. Saimme veneen laituriin ja seuraavat pari päivää kuluikin ongelman selvittelyssä. Lopulta jäähdytysvesi lähti jälleen kiertämään, mutta mysteeriksi jäi mikä ongelman aiheutti, koska varsinaista ongelman aiheuttajaa ei löytynyt. Tilasimme vielä ensi viikolle Volvo Pentan huoltomiehen katsomaan moottoria, josko hänellä olisi joku näkemys asiaan. Vaikka täällä asiat välillä sujuvat miten sattuvat, niin veneiden huollon osalta toiminta on todella luotettavaa ja ammattitaitoista. Tiedä johtuuko tuo siitä, että täällä ei kovin moni tunnu tekevän veneelle itse yhtään mitään. Kun tilasimme moottorin suodattimia ja muita kuluvia osia, niin kysyttiin että haluammeko huoltomiehen vaihtamaan ne. Sanottuamme että teemme itse, saimme joko ihailevia tai kummeksuvia katseita, jokainen tulkitkoon miten haluaa. Ilmeisesti täältä saisi apumiehen paikan jo pelkästään sillä meriitillä, että osaa vaihtaa öljynsuodattimen, vaikka ei muuten mitään ymmärräkkään.

Leena paikkailemassa myrkkyväriä

Muilta osin viikko on kulunut todella lämpimissä merkeissä. Jonkinlainen lämpöaalto on osunut Barcelonan ylle ja päivisin on ollut todella lämmin.

Espanjalaisten kiihkeä suhtautuminen jalkapalloon ja erityisesti kaupungin omaan joukkueeseen FC Barcelonaan tuli todistetuksi viikolla, kun kaupungissa pelattiin Madridin ja Barcelonan välinen ottelu. Yhdentoista aikaan illalla "räjähti" koko kaupunki eloon, kuului huutoa ja ilotulitteita ammuttiin Barcelonan tasoittaessa ottelun. Ei jäänyt minkäänlaista epäselvyyttä tilanteesta, kun meidän muuten hiljainen satamakin raikasi.

Auringonlasku

#240 - #246 Ma 09.01.2012 - Su 15.01.2012 Barcelona, Espanja

Olemme tällä viikolla organisoineet veneen kuljetusta Bilbaoon. Sangen veikeä operaatio kaiken kaikkiaan. Pitkään ja hartaasti kyllä mietimme, että lähdemme kiertämään Espanjan ja Portugalin. Välillä olimme jo ajatuksen lyöneet lukkoonkin ja ajatelleet lähdön tammikuun lopulle. Lopulta kuitenkin Velero Transportilta saimme sen verran edullisen tarjouksen, että tartuimme siihen. Näin meillä jää vielä paluumatkallekin aikaa lillua rauhallisesti eteenpäin ja katsella erityisesti Britannyn aluetta Ranskassa, joka kuuleman mukaan on kaunis. Hieman kuin Suomen saaristo, sillä erotuksella että tuolla ne harvat saaret vuoroin peittyvät meren alle vuoroveden tahtiin ja nousevat taas myöhemmin esiin.

Näin ollen siis vene nousee Port Forumissa kuivalle maalle 05.03.2012. Seuraavana päivänä vene lastataan rekan kyytiin. Veneen pitäisi olla Bilbaossa 07.03.2012. Itsellemme varasimme muutamaksi yöksi hotellihuoneen ja auton, jolla huristamme Bilbaoon.

Barcinon raunioita Barcelonan alla

Kaikki muu oli helposti organisoitavissa, mutta Bilbaosta emme aluksi onnistuneet saamaan ketään kiinni sähköpostitse. Puhelinsoitolla satamaan ei löytynyt ketään englanninkielen taitoista ja puhelinsoiton ainoaksi anniksi jäi, että satamasta vastattiin sähköpostiin espanjaksi. Hieman hiki tuossa nousi otsalle, kun näytti hetken siltä, että laituripaikan varaaminen ja veneen laskun organisointi jää sekavan englanti-espanja mongerruksen tasolle ja aina mainion Google Translatorin varaan. Lopulta päädyimme ottamaan yhteyttä Santanderissa olevaan Cruising Associationin edustajaan. Liityimme tuohon englantilaiseen matkapurjehdusjärjestöön ennen tätä reissua ja kieltämättä rahalle on saanut aivan riittävästi vastetta. Jäsenmaksu on jo tullut saatua takaisin alennuksilla kartoista, satamamaksuista ja käytännön neuvojen kautta. Santanderin edustajakaan ei kovin hirveästi englantia osannut, mutta sen verran kuitenkin, että hän pystyi auttamaan meitä ja lopulta Bilbaon pursiseuran kommodori otti yhteyttä ja saimme laituripaikan ja veneen veteen laskun sovittua jotenkuten englanninkielellä.

Viinitehtaan raunio

Englanninkieli ei ole tuolla Pohjois-Espanjassa niin yleinen taito mitä se täällä Välimeren rannalla on. Syy on varmaan siinä, ettei alue ole kovin kummoinen turistikeidas ja veneitäkin alueella vierailee suht vähän. Bilbaohan on baskialueen sydän ja alueella on myös oma kieli; baski, joka ei ole sukua millekään muulle eurooppalaiselle kielelle. Espanjassa meille onkin tullut yllätyksenä, kuinka monta erillistä itsehallintoaluetta ja omaa kieltä täällä on. Jos Suomen kaksikielisyys tuntuu välillä hankalalta, niin miten olisi, jos Espanjan mallin mukaisesti meillä olisikin neljä virallista kieltä? Lisäksi nämä kaikki neljä omaa kielialuettaan karsastavat hieman toisiaan. Asia, jota ei muutaman viikon lomalla tule huomanneeksi, mutta johon olemme törmänneet tällä reissulla, kun olemme noista neljästä alueesta kohta läpikäyneet kolme.

Viikkoon toki mahtui muutakin, kuin vain kuljetuksen organisoimista. Kävimme ennakkoäänestämässä Suomen lähetystössä ja lisäksi kävimme katsomassa roomalaisen Barcinon raunioita, jotka on kaivettu esiin Barcelonan alta. Vaikuttava näky!

Huomenna ohjelmassa on veneen nosto, pohjan putsaus, sinkkien vaihto vetolaitteesta ja myrkkyvärin paikkailu. Emme uskaltaneet jättää tuota operaatiota tuonne maaliskuulle lähinnä sen vuoksi, että jos potkuri on vaurioiutunut tai muuta vauriota on syntynyt törmäyksessä, jonka koimme Baleaareilta tänne tullessamme, niin ehdimme sen vielä korjata ennen veneen kuljetusta.

Gaudin suunnittelema asuinrakennus

#233 - #239 Ma 02.01.2012 - Su 08.01.2012 Barcelona, Espanja

Kolmen kuninkaan paraati

Ollaan tämä viikko kärsitty hieman flunssasta. Onneksi ei mikään influenssa ole iskenyt, mutta nenä on vuotanut tehokkaasti ja kurkku ollut kipeä. Tullut myös huomattua, ettei täältä saa oikeastaan minkäänlaisia "tujumpia" kurkkupastilleja. Pari pussia ollaan kaupasta ostettu ja kumpainenkin oli enemmän karkkia, kuin millään tavalla väkevän makuisia pastilleja. Toisen pussukan nimikin oli Ice Mint, mutta kyllä jäi kauaksi jäästä...

Nautimme myös viimeisen hernekeittopurkin tällä viikolla. Huomannut, että tässä yli puolen vuoden kohdalla rupeaa kaipaamaan tiettyjä suomalaisia ruokia mitä ei täältä saa ainakaan valmiina. Hernekeitto yhtenä ja ruisleipääkin tekee hieman mieli. Ennen lähtöä ajattelimme, että ei sitä vuodessa rupea kaipaamaan tuollaisia asioita, mutta olisi veneeseen pitänyt suomalaisia säilykkeitä varastoida enemmän. Ei aina jaksa kokeilla jotain uutta paikallista herkkua. Varsinkin, kun osa meidän "paikallisherkku" kokeiluista on ollut melkoisen karuja.

Hiiltä tuhmille lapsille...

Lahjoja hyville lapsille...

Santa Eulalia saapuu satamaan

Loppiaisena tutustuimme yhteen paikalliseen perinteeseen, joita olemme yrittäneet täällä bongata. Kyseessä oli Kolmen Kuninkaan paraati. Suomalaisittain kyseessä on kolme itämaan tietäjää. Kyseinen perinne on erityisesti espanjankielisissä maissa tunnettu. Perinne tuntuu suomalaiselle enemmänkin samalt kuin joulupukki, koska lapset kirjoittavat kirjeitä kolmelle kuninkaalle ja saavat lahjoja näiltä. Tuhmat lapset saavat lahjojen tilalla hiiltä. Lisäksi joissain paikoissa kuninkaat saapuvat kameleilla ja sekä kuninkaille että kameleille tarjotaan syötävää ja juotavaa. Kuulostaa hyvinkin pitkälle joulupukilta ja hänen poroiltaan. Barcelonassa kuninkaat saapuivat kaupunkiin mereltä käsin Santa Eulalia aluksella. Alusta oli saattamassa melkoinen joukko huviveneitä. Ihmettelimmekin päivällä satamassa, kun muutamaan 31-jalkaiseen charterveneeseen pakkautui kauhea määrä väkeä ja lähtivät merelle. Mietimme, ettei ne voi olla menossa minnekään pidemmälle, kun väkimäärä hädintuskin edes mahtui veneeseen. Ilmeisesti nuo veneet menivät saattamaan kolmea kuningasta. Tapahtumaan kuului myös jonkinlainen teatteriesitys, jota meillä oli hieman vaikeaa seurata. Väkeä oli hirvittävästi paikalla. Myöhemmin illalla kuninkaat menivät paraatissa läpi Barcelonan heitellen karkkia lapsille... ja miksikäs ei aikuisillekin.

Viikolla kävimme myös katsomassa roomalaishautoja, jotka on löydetty vanhan roomalaissiirtokunnan Barcinon muurien ulkopuolelta. Eipä niissä hirveästi katseltavaa ollut, mutta vanhaa historiaa kuitenkin ja mielenkiintoista ajatella, että ovat selviytyneet 2000 vuotta ja nyt ovat keskellä miljoonakaupunkia. Takaisin metroasemalle kävellessämme satuimme löytämään toisenkin roomalaiselta ajalta olevan jäänteen, jonne johti vain suht huomaamaton kyltti. Keskellä rakennusta seisoi roomalaisen temppelin jäänteet. Infotaulusta selvisi, että temppeli on seisonut paikallaan lähes tuon 2000 vuotta, mutta että miljoonakaupunki on rakentunut temppelin ympärille. Lopulta koko temppelin raunio jäi asuinrakennuksen sisään, tavallaan kuin pienelle sisäpihalle, jonne nyt on kaikilla vapaa pääsy.

Ohessa vielä yksi kesäinen videopätkä sinne kylmään ja pimeään Suomeen. Kyseessä on videopätkä Puerto El Espalmadorin ankkurialueesta:

Puerto El Espalmador 09.10.2011

Noita videoita meillä ei hirveästi ole Välimereltä. Jokunenhan niitä tässä blogissa on, mutta purjehdusvideoista nyt tuppaa tulemaan aivan samanlaisia oltiin sitten Välimerellä tai Suomenlahdella. Maisemia emme taas hirveästi ole videokuvanneet vaan enemmänkin valokuvanneet. Täytyy yrittää ottaa useammin noita videoita, jos niistä ihmiset pitävät. Emme ole vain olleet kovin varmoja katsooko kukaan noita, kun niiden laatu ei kummoinen ole valokuvakameralla otettuna.

Ohessa lisäksi linkki Google Mapsiin, josta löytyy kaikki paikat joissa yövyimme vuoden 2011 aikana. Mukana on muutama muukin paikka, lähinnä ankkuripaikkoja joissa viivyimme hetken, muttemme yöpyneet:

Reittimme 2011

Roomalaishautoja

Roomalaisen temppelin rauniot keskellä asuin-
rakennusta