 |
Kolumbus patsas Barcelonassa.
Kolumbus siis oli Barcelonasta, sanoivat
historiankirjat mitä tahansa... |
Volvon mekaanikko kävi maanantaiaamusta katsomassa moottoria. Ei kuulemma ollut nähnyt kyseistä moottoria viiteentoista vuoteen, kun Välimerellä moottorit kuluvat hyvin nopeasti loppuun suolan ja lämmön vaikutuksesta. Ihasteli kyllä "museokoneen" kuntoa ja käyntiä. Vedenkierron ongelmakin paljastui mitä ilmeisimmin vain ilmalukoksi koneessa, joka johtui veneen nopeasta nostosta ylös ja takaisin veteen. Suomessa ei moiseen ole ikinä törmännyt, kun kauden aikana venettä ei juuri nostella edestakaisin ja syksyisin taas koneeseen ajetaan glykolit. Noh, pääasia ettei mekaanikko antanut kuolemantuomiota moottorille. Hän oli työskennellyt Tanskassakin ja tiesi, että Itämerellä veneissä voi olla hyvinkin vanhoja moottoreita, jotka toimivat edelleen ihan hyvin. Meidän Volvo olisi kuulemma päätynyt ankkuripainoksi jo aikoja sitten, jos se olisi ollut Välimerellä koko ikänsä.

Viikolla saimme myös vieraita veneelle, kun Leenan kaveri tuli viettämään muutaman päivän Barcelonassa. Sää suosi tällä kertaa vieraita, toisin kuin marraskuussa Karhusen klaanin käydessä. Nyt aurinko paistoi nuo pari päivää ja päivisin oli lämmin. Kävimme pyörähtämässä myös pienen lenkin merellä katselemassa Barcelonaa mereltä käsin. Tuulta nyt oli olemattomasti ja lilluimme eteenpäin parin solmun vauhtia. Ei täällä näytä edes talvisin tuulevan. Hieman kylmempi on toki, mutta lämpimämpi kuin suomessa toukokuussa.
Kävimme lisäksi katselemassa Barcelonaa kävellen ja myös Sagrada Familian ulkopuolella. Kyseessä on siis tuo ikuisuusrakennusprojekti, joka on aloitettu 1800-luvun loppuoulella ja edelleen näperrellään kirkkoa pystyyn. Valmista tästä pikkuprojektista nykyarvion mukaan pitäisi tulla joskus 2020-luvulla. Olihan tuo todella vaikuttavan näköinen ulkopuoleltakin katsottuna ja täynnä pieniä yksityiskohtia. Kokoa kirkolla on kyllä aivan käsittämättömästi, ehkäpä hieman suuruudenhullu projekti.
Vieraiden poistuttua Barcelonasta täällä satoikin viimein ja vihdoin. Ensimmäinen kunnollinen vesisade kahteen kuukauteen. Täällä on ollut niin kuivaa, että esimerkiksi satamassa marinerot ovat jo joutuneet kastelemaan kasveja ja nurmikkoa hanavedellä. Eipä tästäkään sateesta nyt kummoisia vesimääriä tullut. Pienessä tihkusateessa kävimme äänestämässä taas Suomen lähetystössä. Väkeä oli melkoisesti paikalla. Kaikki olivat ilmeisesti päättäneet tulla viimeisen ennakkoäänestyspäivän viimeisenä parina tuntina paikalle.
 |
Sagrada Familia, tuo ikuisuusprojekti |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti