#106 Su 28.08.2011 les Roches-de-Condrieu, Ranska – Valence, Ranska

Kaikkien ideoiden päälle pitää nukkua. Nytkin aamulla herätessä mielessä oli kirkas ajatus talvehtimispaikasta ja suunnitelmasta kevättalvelle. Talvehtimispaikka, jos vain saamme paikan, tulee olemaan Barcelonassa tai sen lähistöllä. Barcelonasta vene raijataan Maaliskuun 2012 alussa Bilbaoon Pohjois-Espanjassa, josta jatkamme sitten kohti kotia. Barcelonan ja Bilbaon välillä pitäisi kulkea juna (meille ja Pepille). Pitääpi selvitellä asiaa.

Tämän ajatuksen myötä lähdimme liikkeelle kahdeksalta aurinkoisessa säässä. Mukava pohjoistuuli viilensi sen verran, ettei päivästä tullut tukalan kuuma. Lähes neljäkymmentä mailia sujuivatkin nopeasti maisemia ihastellen, jotka muistuttavat jo Välimeren rannikkoa.

Port de l'Epervièressä Valencen lähellä olimme hieman neljän jälkeen iltapäivällä. Keskivauhtia tipautti hieman yksi sulku, jonka edessä jouduimme odottelemaan lähes 45 minuuttia. Muut kaksi sulkua sujuivatkin vauhdilla. Rhônen virta antoi meille solmusta kahteen lisävauhtia.

Port de l'Epervièren satama onkin jo hieman välimerimainen. Satamakonttorissakin piti jo näyttää veneen rekisteriotette, josta satamakapteeni yritti tavailla veneen nimeä, pituutta ja tyyppiä. Hyvinhän mies sai selkoa maistraatin paperista, ainoa vaan että veneen tyypiksi tuli moottorivene. Veneitä satamassa on paljon, osa selkeästi pidemmältä tulossa, osa veneissä asuen ja ilmeisesti osa veneen kanssa pikkuhiljaa satama-altaaseen upoten. Muutaman veneen päässä meistä on englantilainen teräksestä tehty purjevene, jonka kannella rötköttävät puumastot ovat kymmenen kertaa hurjemmassa kunnossa, kuin meidän puupinna oli. Mastoista varmaan työntäisi etusormen läpi. Vanttiruuvitkin (vantit, vanttiruuvit = maston pystyssä pitämiseen) ovat niin ruostuneita, ettemme ole mitään niin ruostunutta ikinä nähneet. Vaikea kuvitella, että niitä pystyy enää kierittämään kireälle tai ylipäätään kierittämään mihinkään suuntaan. Toisessa veneessä taas maston kuljetus on hoidettu simppelisti; puumasto on yksinkertaisesti vain katkaistu tai sitten se on katkennut. Terävät reunat maston jämässä ei jätä paljon mielikuvitukselle sijaa.

Kuvassa näkyvä pieni kivi keskellä jokea (vihreä merimerkki)
toimi kuulemma Ranskan kuningas Ludvig  IX:n
levähdyspaikkana ristiretkellä. Kuningas ei poliittisista
syistä halunnut pitää taukoa joen vasemmalla eikä
oikealla rannalla, joten hän lepäsi keskellä jokea.

Illasta saapui myös saksalaisvene satamaan, jonka tapasimme ennen Langresia. Heillä oli silloin melkoinen kiire, koska heidän pitäisi olla viimeistään lokakuun puolessa välissä Kreikassa. Olimme hieman yllättyneitä, kun näimme heidät jo eilen les Roches-de-Condrieussa. Kiirettä saa pitää merellä, jos vene pitää saada Kreikkaan ja olla takaisin töissä Saksassa lokakuun puolessa välissä. He yrittivät laittaa veneensä meidän viereen, mutta juuttuivat mutaan kiinni paria kolmea metriä ennen laituria. Heidänkin syväyksensä pitäisi olla 1,75 metriä, mutta ilmeisesti kyseinen syväys on pätenyt veneen valmistuessa 80-luvun alussa. Kovinkaan moni ei tunnu ottavan huomioon, ettei tehtaan ilmoittama syväys välttämättä päde enää kolmen- neljänkymmenen vuoden jälkeen, varsinkin jos vene on täynnä tavaraa vuodeksi. Tosin normaalistihan tuolla ei juuri mitään väliä ole. Vasta, kun vettä on nippanappa riittävästi, tulee joka sentistä merkityksellinen. Hieman mietityttää Pariisissa tapaamamme ruotsalaisvene, jotka lähtivät ilmeisesti läntiselle kanavareitille. Heidän 70-luvun veneen syväys oli kuulemma 1,50 metriä, mikä on lähes sama kuin kanavareitin virallinen syväys. Oletettavasti tuokin vene on kuitenkin uponnut parikymmentä senttiä syvemmälle vuosikymmenten kuluessa. Kotiin kun päästään ja Calimero saadaan talvipukeille, niin ensimmäinen asia minkä tulemme tekemään, on mitata syväyksemme. Ihan mielenkiinnosta haluamme tietää pitikö arvio 1,75 metrin syväyksestä paikkansa.

les Roches-de-Condrieu, Ranska – Valence, Ranska: 39 mpk
Kokonaismatka: 2096 mpk