#165 - #166 Ke - To 26.10.2011 - 27.10.2011 San Pedro, Espanja - Cala Figuera, Espanja - Barcelona, Espanja

Cabo de Formento
Lähdimme hieman ennen aamu yhdeksää kohti Cala Figueraa, jonne saavuimme puolenpäivän maissa. Tipautimme ankkurin kohtaan, jossa merenpohja oli hiekkaa. Veden kirkkaudesta johtuen nuo hiekkaiset kohdat on helppo erottaa jo suhteellisen kaukaakin. Vietimme lämmintä päivää lähinnä lepäillen, syöden ja rannalla Pepin kanssa käyden. Maisemat olivat jälleen todella jylhät.

Kolmen jälkeen iltapäivällä nostimme ankkurin viereisen englantilaisen moottoriveneen kysyessä, että haluammeko heidän siirtyvän. He tulivat meidän jälkeemme ja tipauttivat oman ankkurinsa niin lähelle meitä, että kyseisen veneen lapset kirkkaalla äänelle silloin tällöin kommentoivat, että he osuvat meihin. Saimme kuitenkin ankkurimme nostettua ilman, että veneet osuivat toisiinsa.

Kippari otti ensimmäisen vahtivuoron kolmesta eteenpäin. Meri oli lähes peilityyni, vain pienehkö maininki jäljellä. Sääennusteiden mukaan iltapäivästä ei vielä juuri tuulta pitänyt ollakkaan, joten moottoroimme kohti Barcelonaa. Kipparin saatua juuri ummistettua silmät kuuden jälkeen illalla, loppui koisaaminen nopeasti. Veden alta kuului kova pamaus perän puolelta ja moottorin kierrokset tipahtivat kokonaan. Ei ole kippari koskaan noussut punkasta niin nopeasti ja siinä rytäkässä kolautti polvenkin kipeästi veneen oviaukon kynnykseen. Veneen vetolaite ja potkuri osuivat selkeästi johonkin kovaan veden alla, paikassa jossa on yli sata metriä syvää. Köliin ei osunut mitään jostain syystä. Veden pinnalla ei ollut mitään näkyvissä, ei ennen törmäystä eikä sen jälkeen. Auringon edelleen paistessa mikä tahansa pinnan tuntumassa kellunut esine olisi kyllä näkynyt. Laitoimme moottorin vapaalle ja rupesimme tutkimaan moottoritilaa mahdollisen vuodon
pelossa. Saatoimme huokaista helpotuksesta, koska vettä ei sisälle tullut moottoritilasta eikä mistään muualtakaan. Moottorin ja vetolaitteen välinen tiivistekumi vaihdettiin tämän vuoden keväällä juuri ennen tätä reissua. Siinä vapisevin käsin tuli mietittyä, että mitenköhän edellinen ikivanha tiivistekumi olisi kestänyt tämänkaltaisen kolauksen.

Koska vettä ei veneeseen tullut, moottori otti kierroksia jälleen normaalisti ja mitään lisätärinöitä ei veneeseen tuntunut siirtyvän mahdollisen vääntyneen potkurin tai akselin takia, päätimme jatkaa matkaa kohti Barcelonaa. Päätökseen vaikutti myös se, että illaksi ja yöksi oli luvattu reippaanlaisesti tuulta ja näin ollen moottorointi jäisi vähäiseksi. Lisäksi Barcelonassa vene on joka tapauksessa tarkoitus nostaa pohjan puhdistamiseksi ja vetolaitteen sinkin vaihtamiseksi.

Ajatus tuulesta oli kuitenkin ennenaikainen. Onnistuimme ilmeisesti löytämään sen ainoan alueen merellä, jossa ei oikeasti tuullut juuri ollenkaan. Tai sitten emme vain väsymykseltämme huomanneet niin kevyttä tuulenhenkäystä, jota ennusteet olivat luvanneet, 10 - 12 m/s etelätuulta kun voi jäädä huomaamatta, jos ei ole tarkkana...

Temppuilimme kyllä genuan kanssa yöllä, mutta eipä purjehtimisesta kevyessä tuulessa tullut oikein mitään. Tuulensuunta, kun heitteli kymmeniä asteita puolelta toiselle. Lisäksi jossain päin merta kuitenkin oli tuullut, koska maininki kasvoi melkoiseksi, heitellen lisäksi venettä sinne tänne. Tuulen ja veneen heiluessa eri suuntiin meinasi genuakin mennä sellaiseen solmuun profiilin ympäri, että siinä olisi kulunut koko talvi kivasti solmua avatessa.

Cala Figuera
Barcelonan Port Forumin satamassa olimme puolikymmeneltä aamulla. Satamakonttorissa oli jälleen sama vanha vastaus odottamassa: "Ei meillä ole täällä mitään varausta teille ja B54 laituri on varattu jollekin muulle veneelle". Kippari oli hieman äreällä päällä huonosti nukutun yön jälkeen ja totesi konttorissa, jotta samainen keskustelu on käyty neljä viikkoa sitten ja nyt sitä ei enää jaksa uudestaan käydä. Ilmeisesti äänenpaino oli riittävän ärtynyt, koska varaus löytyikin sillä sekunnilla ja B54 paikka olikin Calimeron.

Iltapäivästä raahauduimme kaupoille ja syömään. Yön kyyti oli sen verran vatkaavaa mainingista johtuen, että
ensimmäistä kertaa koko reissun aikana iskikin "maasairaus". Eli kun seisoi tasaisella maalla, niin tuntui kuin
edelleen heiluisi veneen kanssa holtittomasti sinne tänne.

Illasta virittelimme vielä langattaman netin vahvistinta. Kuukausi sitten satamassa käydessä meille oli sanottu, että laiturilta saa kaapelilla netin veneeseen. Noh, nyt sekin asia oli sitten muuttunut ja tuo ei onnistukaan ellei tee paikallisen puhelinyhtiön kanssa sopimusta. Emme ajatelleet tehdä täällä mitään puhelinsopimuksia, joten täytyy yrittää tehostaa sataman langattoman netin heikkoa signaalia. Ei ole kyllä ihme, että satama on vain puoliksi täynnä jos paikkavaraukset hoidetaan vähän sinne päin ja puhutaan mitä sattuu sataman palveluista.

Tyyntä...tuntia ennen kuin osuimme johonkin veden alla
Blogin tekstiä emme saaneet päivitettyä, koska näyttäisi siltä, että vanha läppärimme haluaa päätyä Barcelonassa espanjalaiseen roskikseen. Näppäimistö rupesi kiukuttelemaan ja hieman hankala on kirjoitella yhtään mitään, jos välilyönti ja puolet kirjaimista ei toimi. Tosin läppäri taisi vähän säikähtää ajatusta roskiksesta, koska näppäimistö alkoi taas toimimaan.

San Pedro, Espanja - Cala Figuera, Espanja - Barcelona, Espanja: 115 mpk
Kokonaismatka: 3049 mpk

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

törmäsittekö sukellusveneeseen vai heittelevätkö kalat sielläpäin järeitä kiviä veneiden pohjiin? ;)

-Anni-