#67 Ke 20.07.2011 Dunkerque, Ranska

Maston kaato alkoi hieman ennen kello kymmentä. Vähän tuli ikävä tuttua Transmitlinen kaveria, jolta maston ja veneen nostot ja laskut ovat aina on sujunut nopeasti ja sen suuremmin ihmettelemättä. Nyt lisähankaluutena oli vielä yhteisen kielen puuttuminen. Mastonosturin operaattori puhui muutaman sanan englantia ja me taas yritimme kovasti ainakin ymmärtää ranskaa. Itse maston lasku kyllä oli hieman erilainen operaatio kuin kotosuomessa. Meinaan jotta ikinä aikaisemmin ei ole syksyisin tai keväisin pyydetty kiipeämään mastoon viemään nostoliinaa. Nyt pyydettiin ja maston ympärille kiedotut köydet piti irrottaa uudemman kerran sekä kiristää vantteja uudelleen, jotta saimme mastotikkaat kiinni ja kippari pääsi jälleen kerran kiipeilemään mastoon. Maston lasku sujui kyllä rauhallisesti ja hyvin. Tässä on ollut aikaa seurata masto- ja venenosturin operaattorin touhuja ja rauhallisesta kaveriltahan tuo on vaikuttanut. Veneiden laskut ja nostot ovat tapahtuneet hyvin rauhallisella tahdilla.

Maston laskun jälkeen lähdimme pyöräilemään vesisateessa VNF:n toimistoon (VNF = Voies Navigables de France). Kävimme jo eilen VNF:n toimistossa ja olimme hyvää vauhtia jo ostamassa kanavalisenssiä, kun homma tykkäsi siihen, että heillä ei luottokortti käynyt. Tänään sitten kävimme toimistossa uudemman kerran tukun käteistä kanssa. Toimistokin löytyi tällä kertaa ilman, että olisimme eksyneet yhtään kertaa.

Satamaan päästyimme jatkoimme maston parissa operoimista. Hämmästyttävää miten tunnit vain vierähtävät, vaikka hommaa ei mukamas paljoa tunnu olevan. Tuntuu kuin olisi tekemässä toista veneen kevätkunnostusta tänä vuonna. Maston telinettä vielä hieman parantelimme lisäilemällä pystytukia. Laiturilla kulkenut mies huuteli vielä, että laita kaikki puut vaan, ei näytä tukevalta. Emme kuitenkaan haluaisi naulata joka lankkua telineeseen vain sen vuoksi, että se mukamas näyttäisi tukevammalta mitä enemmän lautaa on käytetty. Pistekuormitus telineeseen kuitenkin tulee ja jos poikkilankut ovat tarpeeksi paksut ja tuettu alhaaltapäin, niin kyllä pitäisi telineen kestää.

Käytännössähän nyt kun masto on kannella, venettä on ajateltava päälle 35-jalkaisena veneenä. Masto törröttää metrin verran keulasta ja perästä ulos tehden veneen kokonaispituudesta 11 metriä. Lisäksi laiturointi keula edellä on hankalaa, koska keulasta ei käytännössä pääse enää laiturille. Toisaalta taas ainakaan Hollannin kanavissa keula edellä laiturointeja oli vain muutama. Kaikki muut laituroinnit olivat kyljittäin tai aisapaikkaan, jolloin veneen sivulta pääsee laiturille. Muilta osin en usko, että veneen ohjaaminen kanavissa on sen kummempaa masto kannella enkä oleta laituroinneistakaan kovin hankalia. Hollannin kanavat ja satamat olivat todella suojaisia ja 10 - 15 m/s tuulessakaan ei tuntunut ollenkaan laituroivansa kovassa tuulessa. Aallokkoa kanavissa ei juuri myöskään synny, ei edes proomuista. Ainoa asia mikä hieman mietityttää on sulkuihin ajaminen, joissa on vaarana maston kolahtaminen sulun reunaan.

Yritämme mahdollisesti lähteä huomenna iltapäivästä liikkeelle viimein. Tilaamistamme kartoista saapuivat tänään puolet. Toivomme kovasti, että loput kartat toiselta kustantajalta saapuvat huomenna, jolloin pääsemme liikeelle iltapäivästä ensimmäisen sulun avautumisen aikaan kello 14:00 aikoihin. Jos kartat eivät tulekaan niin meidän on hieman mietittävä mitä teemme. Ei oikein huvittaisi tuhlata rahaa ostamalla kartat uudemman kerran Pariisista, mutta toisaalta taas satamassakin lojuminen maksaa. Budjetissa olemme pysyneet suht hyvin, tosin viime kuun kameran rikkoituminen ja tämän kuun "kanavaprojekti" ovat vetäneet kyllä budjetin ylimpään kattoonsa. Noh, ehkäpä ensi kuussa ei tapahdu mitään ihmeellistä....

Ei kommentteja: